Rauhanpuolustajat uuden haasteen edessä

Suomen Rauhanpuolustajien toimintaviikonloppu Tampereella 27.-28.4. kokosi runsaasti väkeä käymään keskustelua ja päättämään tulevan toiminnan suuntaamisesta. Lauantain keskustelua alustanut professori Jyrki Käkönen pohti, mitä maailmassa tapahtuu juuri nyt. Hän huomautti, että 1800-luvulla alkanutta kansallista projektia puretaan ja että USA:n maailmanlaajuiset valtapyrkimykset saavat tukea niin globalisaatiokehityksestä kuin tieteellisen tutkimuksen ja englannin kielen valta-asemankin suunnalta.

Terrorisminvastainen taistelu on osaltaan auttanut tätä pyrkimystä, jossa yksi keskeinen tekijä on eri tahojen Keski-Aasian hallintaa koskevat hankkeet.

Käkönen puuttui myös USA:n ydinaseohjelmassa tapahtuneeseen huolestuttavaan käänteeseen, joka on johtamassa varustelukierteen kiihtymiseen. Haasteena rauhanliikkeelle voi pitää hänen pohdintaansa demokratian luonteesta kansainvälisessä järjestelmässä ja politiikan tutkimuksen mahdolisuudesta vaikuttaa vastavoimana. Tampereen yliopiston julkaisusarjassa on tulossa uusi tutkimus, joka valottaa tätä demokratian ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksien hahmottelemista.

USA:n Tähtien sota ja EU:n militarisoiminen

Ydinaseteemaa jatkoi tamperelainen rauhanpuolustaja Janne Harju. Hän kertoi USA:n ohjustorjuntajärjestelmästä, ns. Tähtien sodasta, siihen ohjatusta runsaskätisestä rahoituksesta sekä USA:n tiedepiireissä esiintyvästä vastustuksesta.

Rahoitusta ja teknistä toteutusta koskevan tiedon ohella Janne pohti niitä syitä, jotka ovat tämän valtavan hankkeen poliittisena ja taloudellisena taustana. Yksi syy hänen mukaansa on se, että maan tapa ei suosio yritystukia vaan tuki ohjataan aseteollisuudelle, erityisesti sähköisen viestinnän ja laskentateollisuuden piiriin.

Hän muistutti, että USA:ssa vaikuttaa jo 1800-luvulta tuttu ajattelu: USA tulee johtamaan maailmaa resurssirikkautensa ja eristyneen asemansa vuoksi. Sotilaallisesti tämä näkyy siinä, että maalla on 12 hyökkäystoimiin soveltuvaa lentotukialusta, mutta ei yhtään rannikkopuolustukseen tarvittavaa tykkivenettä.

Erityisen vaarallista on se, että ydinaseita koskeva kansainvälinen sopimusjärjestelmä rapautuu USA:n ryhdyttyä yksipuolisesti sanoutumaan irti siitä. Keskustelussa pohdittiin, miten kaikki oikein sopii yhteen, kun Tähtien sodan ohella on meneillään myös EU:n Nato-maiden oma varustautumisohjelma.

Solidaarisuutta palestiinalaisille

Suomen Palestiinalaisedustuston varapuheenjohtaja Hashem Dajani kertoi tilanteesta Israelin palestiinalaisalueilla ja vastasi yleisön taholta sateleviin kysymyksiin. Keskustelussa pyrittiin määrittelemään solidaarisuustyön lähtökohtia ja korostettiin, että kysymyksessä ei ole etninen tai uskonnollinen konflikti, vaan poliittinen selkkaus.

Markku Kangaspuro varoitti, ettei pidä mennä mukaan Israelin valtion ansaan ja ajatella, että kysymys on antisemitismistä. Hän muistutti, miten Jugoslaviassa ajauduttiin sotaan entisten ja uskonnollisten kiistojen varjolla, vaikka todelliset syyt sielläkin olivat taloudellisia ja poliittisia.
Libanonissa palestiinalaispakolaisten leireillä psyykkistä kuntoutusta jo kahdeksantoista vuoden ajan yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa harjoittaneen Psykologien sosiaalisen vastuun edustaja Kirsti Palonen valloitti yleisönsä. Hän kertoi mitä seurauksia kokonaiselle kansalle on sorrosta ja väkivallasta, joka pakottaa ihmiset olemaan koko ajan varuillaan. Hän vertasi Jeninin totaalista tuhoamista sanoen, että samalla tavalla ihminenkin voi mennä rikki. Traumat ovat kuin haavoja, jotka voivat aueta painajaisunissa vielä vuosien jälkeen ja palautua mieleen yllättäen hallitsemattomina muistumina näkö-, kuulo- ja kipuaistimuksista.

Psykologien sosiaalinen vastuu on tukenut Libanonissa kuntoutuskeskus Kestävyyden taloa ja kestävyyttä painotti myös Kirsti Palonen. Hän korosti, että solidaarisuustyön täytyy perustua kestävyyteen ja jatkuvuuteen, vaikka tilanteet saattavat vaatia reagointia muissakin asioissa. Toivoa luo kuntoutuksessa heräävä lasten mielikuvituksen voima ja rakkaus.

Uudistuvin voimin eteenpäin

Kahden päivän keskustelussa nousi esiin monia toiminnallisia haasteita. Pitkän rupeaman Rauhanpuolustajien järjestöä luotsannut Pekka Koskinen esitti katsauksen kuluneisiin vuosiin. Hän ilmaisi ilonsa siitä että voi jättää luottavaisin mielIn tehtävänsä järjestössä, joka on voimistunut, päässyt veloistaan ja ottanut suunnan kohti jäsenmäärän ja toiminnallisuuden kasvua. Painottaessaan Rauhanpuolustajien toiminnan keskeisiä ja pysyviä suuntauksia hän korosti erityisesti Venäjä-yhteistyön merkitystä rauhan ja hyvien suhteiden vallitsemiselle maiden välillä.

Terttu Ahokas