Minun perheeni -korttisarja

29.1.2004 julkistettiin Ihmisoikeusliiton suunnittelema ja 16 lapsen kanssa toteuttama Minun perheeni -korttisarja. Korttisarjan tavoitteena on valistaa koululaisia Suomessa elävien etnisten ryhmien taustoista ja piirteistä. Tarkoituksena on lisätä koululaisten ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta eri maista ja kulttuureista tulevia lapsia kohtaan. Korttisarjassa ei niinkään etsitä etnisten ryhmien eroavaisuuksia, vaan tavoitteena on nimenomaan tuoda esille erilaisia taustoja omaavien ihmisten samankaltaisuuksia keskenään. Erilaisten kulttuurien kohtaaminen pyritään tuomaan esiin positiivisena ja tavoiteltavana asiana.

Korttisarjoja keskenään vertailtaessa ja perheensä niihin piirtäneiden lasten kanssa keskusteltaessa huomaa, että olipa lähtömaa Ecuador, Vietnam, Somalia tai vaikkapa Turkki, niin lasten keskuudessa arvostetaan samoja asioita: perhettä, harrastuksia ja kavereita.

”Valitettavasti rasismia esiintyy myös kouluissa ja lastentarhoissa, elämän muiden sektorien lisäksi. Ihonväristä, uskonnosta tai synnyinmaasta johtuva kiusaaminen tai syrjiminen voi aiheuttaa lapsessa lähtemättömiä traumoja ja vaikuttaa kielteisesti lapsen itsetuntoon”, kertoo Ihmisoikeusliiton projektipäällikkö Aysu Shakir.

11-vuotias Erish on kotoisin Filippiineiltä. Hän asuu Suomessa äitinsä, tätinsä, isoäitinsä ja -isänsä kanssa. Erish on asunut Suomessa vuoden ja tietää miltä kiusaaminen tuntuu. Hän toivoo, että osallistumalla Minun perheeni –korttisarjan tekoon hän voi itsekin vaikuttaa rasismin ja syrjimisen vähentymiseen Suomessa. ”Ihonväristä tai uskonnosta johtuva kiusaaminen on väärin”, pohtii Erish. Suomessa hän kuitenkin viihtyy satunnaisesta kiusaamisesta huolimatta. Erish sanoo, että vaikka Filippiineillä asuvaa isää onkin ikävä, on Suomessa mukavaa vuodenaikojen vaihteluiden vuoksi.

Korttisarjassa esitellään kuusitoista etnistä ryhmää, mm. ecua-dorilaiset, filippiiniläiset, kongolaiset, kurdit, saamelaiset, venäläiset ja vietnamilaiset. Kussakin kortissa esitellään maan nimen lisäksi joitakin tietoja, kuten väkiluku, uskonto ja kielet. Perustietojen lisäksi kortti perehdyttää lukijansa myös maan ruokaan, pukeutumiseen ja musiikkiin. Myös tervehdys on kirjoitettu korttiin. Tervehtimällä uuteen ympäristöön tulevaa lasta hänen omalla kielellään suomalainen lapsi voi viestittää positiivisen suhtautumisensa uuteen toveriin.

Korttisarja on toteutettu Opetusministeriön rahoituksella ja sitä toimitetaan kouluihin opetusmateriaaliksi Suomessa asuvien vähemmistöjen synnyinmaahan, kieleen, uskontoon ja muihin piirteisiin perehdyttäessä. Korttisarjoja ei pystytty nyt tekemään kaikista etnisistä ryhmistä, mutta jos lisärahoitusta saadaan, voidaan ehkä esitellä muitakin etnisiä ryhmiä korttisarjojen avulla.

LEONA KOTILAINEN