STETE VALOTTI KESKI-AASIAN JA
ETELÄ-KAUKASIAN TILANNETTA

Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasian maiden tilanteet jäävät usein näkyvämpien maailman tapahtumien varjoon. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen maat ovat kamppailleet vaikeiden niin siirtymävaiheen kuin poliittiseen ja taloudelliseen vakauteenkin liittyvien ongelmien kanssa.

Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi (STETE) järjesti vuoden alussa kaksi alueiden nykytilannetta valottavaa tilaisuutta. Eduskunnassa pidetyissä seminaareissa tarkasteltiin etenkin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin roolia ja vaikutusmahdollisuuksia alueiden kehityksessä.

Ensimmäisen, ”OSCE in Central Asia: Co-operation or confrontation?” -seminaarin pääpuhujaksi saapunut Martti Ahtisaari keräsi paikalle suuren joukon mm. suurlähetystöjen väkeä, kansanedustajia ja kansalaisaktiiveja.

Ahtisaari toimii Etyjin erityislähettiläänä Keski-Aasiassa. Hän painotti koulutuksen merkitystä Etyjin pääasiallisilla toiminta-alueilla, eli kansalaisyhteiskunnan, lainmukaisuuden sekä hyvän hallinnon vahvistamisessa. ”Demokratia ei ole ainoastaan vaalien järjestämistä, se on kokonainen kulttuuri”, hän totesi.

Suomen vakituinen edustaja Etyjissä, Aleksi Härkönen huomautti kuitenkin, että Etyjin yhteistyö alueen hallitusten kanssa hankaloittaa vahvojen siteiden muodostumista maiden kansalaisjärjestöihin. Hallituksia kohtaan ollaan korruptiosyytösten vuoksi hyvinkin epäluuloisia.

Toisessa, ”Etelä-Kaukasia - transition, kulttuurien ja kansainvälistymisen keskellä” -seminaarissa korruptio nähtiin ongelmana myös Etelä-Kaukasiassa. Suurlähettiläs Timo Lahelma painotti, että Georgian vastavalittu presidentti Saakashvili on ”kovan paikan edessä” pyrkiessään kitkemään rehoittavaa korruptiota sekä nostamaan maata taloudellisesta ahdingosta.

Georgian ja koko Etelä-Kaukasian vakaudelle olisi myös tärkeää alueellisten konfliktien, etenkin Abhasian ja Etelä-Ossetian, kriisien ratkaiseminen. EU:n erityisedustaja Heikki Talvitien mukaan EU:lta on pyydetty vahvempaa roolia näiden konfliktien sovittelussa. Tällä hetkellä YK välittää neuvotteluja Abhasian ja Etyj Etelä-Ossetian kriisitilanteiden purkamiseksi.

Azerbaidanin ja Armenian välejä hiertää vuosina 1992-94 käyty Vuoristo-Karabahin sota. Tuolloin Armenia valtasi noin viidesosan Azerbaidanin pinta-alasta, ja 800,000 azeria elää edelleen pakolaisina omassa maassaan.

Aino Halonen Suomi-Azerbaidzhan-Kulttuurisilta ry:stä kertoi seminaariväelle Demiryolin pakolaisleirille räätälöidystä hankkeesta (ks. viereinen sivu). Kulttuurisillan kutsumat ulkomaiset vieraat, lakimiehet Tair Aliyev ja Gulara Guliyeva, kertoivat Azerbaidzhanin vaikeasta nykytilanteesta. Guliyevan mukaan suurimpia ongelmia ovat edelleen laaja korruptio sekä ilmaisunvapauden ja kansalaistoiminnan rajoittaminen. Hän oli kuitenkin toiveikas korostaessaan nuorison merkitystä maan demokraattisessa kehityksessä.

Etyjin yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva palautti keskustelut Etyjin roolista laajempiin maailmanpoliittisiin raa-meihin. Hän totesi USA:n ja Venäjän olevan edelleen ”pääpelureita” Etelä-Kaukasiassa, mikä pitää paikkansa myös Keski-Aasian suhteen.

Alueiden rikkaat öljy- ja maakaasuesiintymät sekä niihin liittyvä geopolitiikka ohjailevat suurvaltojen kiinnostusta ja sitoutumista myös näiden maiden kehitykseen. Tässä mielessä Etyjin roolia alueiden vakauden turvaajana ei voi yliarvioida, pikemminkin sitä tulisi tulevaisuudessa korostaa.

Suomi toimii Etyjin puheenjohtajamaana 2008, ja yhdessä Kazakstanin kanssa 2009. Suomen olisi jo nyt tartuttava tähän mahdollisuuteen vaikuttaa alueiden itsenäisempään - ja demokraattisempaan - kehitykseen.

HENRI ONODERA JA ANU HARJU