YK suurvaltapolitiikan armoilla

"Turvallisuusneuvoston päätöslauselmat on pantava täytäntöön – rauhan ja turvallisuuden oikeutettuihin vaatimuksiin on vastattava. - - Maailmalla on edessään testi - - ja YK:lla vaikea ja ratkaiseva hetki.

Kunnioitetaanko turvallisuusneuvoston päätöslauselmia ja pannaanko ne täytäntöön vai voiko ne sysätä syrjään ilman seurauksia? Toteuttaako YK perustarkoitustaan - - vai käykö se turhaksi?"

Painavaa puhetta maailmanrauhan ja kansainvälisen oikeuden puolesta? Tai sitten jotain aivan muuta. Lainaus on Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin puheesta Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa 12. syyskuuta. Puheen tavoitteena oli hankkia hyväksyntää USA:n hyökkäysaikeille Irakiin.

Mitä kauniimpia asioita suurvaltajohtajat sanovat ajavansa, sitä kriittisemmällä korvalla heitä kannattaa kuunnella. Varsinkin sellaisia sanoja kuin "rauha tai "moraali" on syytä kavahtaa. Bush oli huolissaan Irakin joukkotuhoaseiden kehittelystä, YK:n päätöslauselmien rikkomisesta ja diktatuuriin perustuvasta hallinnosta.

Se että liittolaismaa israel kehittää laittomasti joukkotuhoaseita ja rikkoo lukuisia YK:n päätöslauselmia, ei USA:n presidenttiä huoleta. Myöskään "terrorisminvastaiseen" rintamaan liittyneiden Keski-Aasian maiden diktatuuriset hallinnot eivät ole saaneet vapaan maailman puolestapuhujaa ärähtämään.

Joukkotuhoaseista puhuessaan Bush ei maininnut, että niitä on Yhdysvalloilla itsellään enemmän kuin millään muulla maalla. Kukapa omista aseistaan olisikaan huolissaan. Yhdysvallat on rikkonut YK:n päätöksiä ja peruskirjaa useissa sotilasoperaatioissaan sekä torpedoinut tehokkaasti kansainvälisen oikeuden kehittämishankkeita, kuten Kansainvälisen Rikostuomioistuimen perustamista. Nyt Bushin mielestä YK selviää "ratkaisevasta hetkestään" vain antamalla tukensa USA:n hyökkäyssuunnitelmille.

Yhdysvaltain propaganda Irakia vastaan perustuu ongelmien henkilöimiseen ja kieltämättä julman diktaattorin, Saddam Husseinin, demonisoimiseen. Vastaavasti rauhanliikkeen edustajia syytetään toisinaan Yhdysvaltain ja George W. Bushin tarpeettomasta demonisoimisesta. Siitä ei kuitenkaan ole kyse. Ei Yhdysvallat sen pahempi ole kuin muutkaan valtiot, se on vain suurempi ja mahtavampi. Elämme maailmassa, jossa valtiot ajavat ensisijassa omia etujaan, joskus enemmän ja joskus vähemmän häikäilemättömästi. Yhdysvallat ei ole poikkeus.

Juuri sen vuoksi tarvittaisiinkin vahvaa kansainvälistä oikeusjärjestelmää, jonka edessä niin saddamit ja milosevicit kuin bushit ja sharonitkin olisivat samalla viivalla. Emme saa tyytyä järjestelmään, jossa voima korvaa lain.

24.-30.10. vietetään Suomessakin YK-viikkoa. Nato-viikkoa meillä ei onneksi vietetä, vaikka Suomen nykyinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on vahvasti siihen suuntaan kallellaan. YK:n peruskirjan tai ihmisoikeusjulistuksen lukeminen saattaa masentaa, jos niitä vertaa nykyisen maailmanjärjestyksen todellisuuteen. Samalla se saattaa kuitenkin myös aktivoida toimintaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Jospa virallinen Suomikin vielä joskus aktivoituisi todellisena rauhan puolustajana, aloitteellisena ristiriitojen sovittelijana ja siltojen rakentajana, sitoutumatta yhdenkään omia etujaan ajavan suurvallan pyrkimyksiin?

Elias Krohn