Otteita YK:n turvallisuusneuvoston 31.10.2000 hyväksymästä päätöslauselmasta Naiset, rauha ja turvallisuus.

Asiakirja käsittelee naisten asemaa ja oikeuksia konflikteissa, rauhan rakentamisessa ja konfliktien ehkäisyssä. Naiset, rauhan ja turvallisuus perustuu YK:ssa aiemmin hyväksyttyihin asiakirjoihin ja sisältää konkreettisia vaatimuksia naisten ja tyttöjen ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisesta konfliktitilanteessa. Se muistuttaa naisten ja tyttöjen erityisestä suojelutarpeesta konflikteissa ja edellyttää, että naiset voivat osallistua tasavertaisesti rauhanrakentamiseen ja konfliktien ehkäisemiseen kaikilla tasoilla.

Konfliktit luovat maaperää naiskaupalle

Konfliktien uhreista noin 90 prosenttia on siviilejä, heistä valtaosa naisia ja lapsia. Pakolaisista kolme neljästä on lapsia tai naisia. Konflikteissa naiset joutuvat usein väkivallan, mm. raiskausten kohteiksi, joiden seurauksena voi olla epätoivottuja raskauksia ja naisten sairastumista erilaisiin tauteihin, kuten hi-virukseen ja aidsiin. Konfliktit luovat maaperää naiskaupalle ja naisten ajautumiselle prostituutioon.

Moni nainen tai tyttö elää konfliktien varjossa eri puolilla maailmaa. Olemassa olevien valtarakenteiden vuoksi konfliktit vaikuttavat naisiin ja miehiin hyvin eri tavoin. Naiset joutuvat konflikteissa luopumaan perheestään, kodistaan, omaisuudestaan, toimeentulostaan sekä hyvin usein myös yksityisyydestään. Köyhyydessä eläminen ja pakolaiseksi joutuminen on osa yhä useamman naisen kohtalo.

Päätöslauselmassa vahvistetaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen määritelmä, jonka mukaan raiskaus, seksuaalinen orjuus, pakkoprostituutio, pakkoraiskaus, pakkosterilisaatio tai muu törkeä seksuaalisen väkivallan muoto lasketaan rikokseksi ihmisyyttä vastaan.

Uhrin näkökulma mukaan rauhanneuvotteluihin

Naisten ruohonjuuritason aktivismi luo pohjaa rauhanrakentamiselle. Naiset ovat arkikokemustensa perusteella parhaita pohtimaan pysyviä ja kestäviä konfliktien ratkaisumenetelmiä. He myös tuovat rauhanneuvotteluihin usein uhrin näkökulman. Naiset pääsevät harvoin mukaan virallisiin neuvottelutilanteisiin, vaikka muodostavat 52 prosenttia maapallon väestöstä.

Kestävän rauhan rakentamiseksi tarvitaan sekä naisten että miesten osallistumista. Rauhanneuvotteluissa päätetään usein lainsäädäntöön, hallintoon ja sosiaalisiin rakenteisiin liittyvistä kysymyksistä, kuten ihmisoikeuslainsäädännöstä, talouden ja vallankäytön rakenteista, maanomistusoloista ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta. Ne vaikuttavat kaikkien ihmisten – niin miesten kuin naisten – yhteiskunnalliseen asemaan ja hyvinvointiin.