Rauhan äänet Lähi-idässä

Kansalaisjärjestöjen olemassaolevat ja potentiaaliset voimavarat Lähi-idän rauhan rakentamisessa jäävät valitettavan usein mediaseksikkäiden väkivaltaisuuksien varjoon. Viimeisimmät iskut ja kostoiskut välittyvät tietoisuuteemme miltei välittömästi, mutta pitkäjänteisistä, ruohonjuuritason konfliktin ehkäisyyn ja kriisinhallintaan tähtäävistä kansalaisaloitteista kuulemme vain harvoin.


YHTEISASUTUSTA VUODESTA 1972

Tel Avivin ja Jerusalemin puolivälissä sijaitsee kylä nimeltä Neve Shalom/Wahat al-Salam. Sen yhdistetty heprean- ja arabiankielinen nimi viittaa kyläläisten toimintaa pohjustavaan vakaumukseen rauhanomaisen rinnakkaiselon mahdollisuudesta.

Kylä perustettiin 1972 israelilaisten ja palestiinalaisten yhteisestä aloitteesta. Siellä asuu nykyään viitisenkymmentä perhettä. Asukkaat valitsevat kyläneuvoston määräajaksi, ja päätöksenteko yhteisistä asioista perustuu neuvotteluun ja usein vaikeisiinkin kompromisseihin. Neuvosto järjestää mm. koulutus- ja harrastustoimintaa sekä lapsille että nuorille. Kylässä toimiva Rauhankoulu (School for Peace) on järjestänyt rauhankasvatuksellisia opintopiirejä jo 25 vuoden ajan. Hanketta on toteutettu myös miehitetyillä palestiinalaisalueilla vuodesta 1992.

Opintopiirin muodostavat yleensä kuusi Israelista ja kuusi palestiinalaisalueilta saapuvaa nuorta. He pohtivat suhdettaan toisiinsa erilaisten harjoitusten kautta. Tavoitteena on, että nuoret tiedostavat omat ennakko- ja epäluulonsa konfliktin toista osapuolta kohtaan. Samalla heitä kannustetaan rakentamaan entistä vuorovaikutteisempaa identiteettiä – omakuvaa, jossa ”vastapuolen” läsnäolo rakentuu sisään positiivisella tavalla.

Tapasin rauhankoulun johtajan Rabah Halabin Barcelonan rauhankonferenssissa kesäkuussa 2004. Hän totesi, että ryhmätyöskentely on ollut hedelmällistä, joskaan ei ongelmatonta. Nuorten välillä syntyy yleensä jännitteitä, jotka heijastavat Lähi-idän konfliktin vaikeimpia kysymyksiä. Vuoropuhelu kärjistyy usein kiistelyksi Jerusalemin asemasta, itsemurhaiskuista, pakolaisten paluuoikeudesta tai arjen kokemuksista miehityksen alla.

”Ryhmät ovat mikrokosmos Lähi-idän konfliktista”, Halabi kuvaili. Ryhmätyöskentely voi johtaa pattitilanteeseen ja ryhmän hajoamiseen, mutta parhaimmillaan se tarjoaa välineitä keskinäiseen ymmärtämiseen nuorten jokapäiväisessä elämässä.


ÄIDILLINEN KATSE

Etenkin toisen intifadan alettua palestiinalaisten kohtelu tiesuluilla ja rajan-ylityspaikoilla on ollut usein nöyryyttävää, jopa väkivaltaista. Sukuloimaan tai työhön lähteneet palestiinalaiset voivat huomata makaavansa maassa, kuuntelevansa herjauksia ja uhkauksia israelilaisilta sotilailta.

Vuonna 2001 perustettuun Machsom Watchiin kuuluvat israelilaiset naiset tarkkailevat sotilaiden käyttäytymistä tiesuluilla. Juutalaisessa perinteessä äiti on voimakas hahmo, joka edustaa sukujuurien ja perhearvojen jatkumoa. Tähän mielikuvaan turvautuen pelkkä naisten läsnäolo riittää usein ehkäisemään palestiinalaisten mielivaltaista kohtelua.

Ruohonjuuritasolla toimiva Machsom Watch julkaisee ajankohtaisia raportteja, jotka evästävät ihmisoikeusjärjestöjen kampanjoita Israelin palestiinalaisalueilla harjoittamaa sulku- ja eristyspolitiikkaa vastaan.


IHMISOIKEUSTYÖTÄ PALESTIINASSA

Al-Haq on palestiinalainen vuonna 1979 perustettu ihmisoikeusjärjestö, jonka toimisto sijaitsee Länsirannan Ramallahissa. Al-Haq on Lähi-idän ensimmäisiä ihmisoikeusjärjestöjä ja on tarkkaillut miehitettyjen alueiden ihmisoikeustilannetta konfliktin eri vaiheiden läpi.

Se on esimerkiksi tutkinut miehitystoimien suhdetta kansainväliseen ihmisoikeusnormistoon, tarkkaillut Palestiinan lakiasäätävän neuvoston vaaleja ja toiminut neuvoa antavassa asemassa YK:n talous- ja sosiaalineuvosto ECOSOC:ssa. Järjestö ylläpitää kattavaa tietokantaa alueen ihmisoikeusloukkauksista ja järjestää ajoittain koulutus- ja tiedotustilaisuuksia.

Al-Haq aloitti tammikuussa 2004 kampanjan kollektiivisia rangaistuksia vastaan palestiinalaisalueilla. Näiksi se määrittelee toimenpiteet, joilla rangaistaan ihmisryhmää yhden sen jäsenen teon tai oletetun teon vuoksi. Israelin sotilaat saattavat tuhota kerrostalon jos yksi sen asukkaista on tehnyt itsemurhaiskun tai kuuluu kiellettyyn järjestöön. Muita kollektiivisen rangaistuksen muotoja ovat Al-Haqin mukaan joukkopidätykset, omaisuuden pakkolunastus, liikkumisen ja lääkintätoiminnan rajoittaminen, humanitaarisen avustustoiminnan estäminen sekä maa-alueiden haltuunotto nk. ”turvamuurin” tieltä.

Nämä kolme toimintamuotoa helpottavat näkemään, ettei Lähi-idässä tahdota ainoastaan sotaa. On myös ihmisiä ja järjestöjä, jotka toimivat ihmisoikeuksien kunnioittamisen, keskinäisen uottamuksen ja rauhanomaisen rinnakkaiselon rakentamiseksi. Suomessa vierailleen israelilaisen aseistakieltäytyjän Uri Yaakovin mukaan sodan oloissa ei olekaan olemassa mustaa ja valkoista, vaan harmaan eri sävyjä.


RAUHANLIIKKEEN KIRJOA ESILLE

Rauhanpuolustajat julkaisee uuden Lähi-itä sivuston YK-päivänä 24. lokakuuta. Ne esittelevät alueen ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöjä sekä niiden visioita ja toimenpiteitä kestävän rauhan edistämiseksi. Sivuilla esitellään myös suomalaisten järjestöjen Lähi-itään liittyvää toimintaa, kampanjoita ja kehitysyhteistyöhankkeita. Lisäksi sieltä löytyy mm. yhteystietoja alueen pienlehtiin ja sähköpostilistoihin sekä eri järjestöjen tarjoamia vapaaehtoistyö- ja työharjoittelumahdollisuuksia.

HENRI ONODERA

Rauhan Äänet Lähi-idässä -sivusto avautui YK-päivänä 24. lokakuuta Rauhanpuolustajien Internet-sivuilla – www.rauhanpuolustajat.fi/lahi-ita.