| |
URAANIASEET
TÄYSKIELTOON!
Köyhdytetty uraani (depleted uranium, DU) on ydinpolttoaineen
tuotantoprosessin sivutuote, kemiallisesti myrkyllinen ja
radioaktiivinen jäte, jota prosessissa syntyy tuhansia
tonneja. Yksi 1 000 megawatin ydinvoimala tuottaa elinkaarensa
aikana yli miljoona tonnia eriasteista radioaktiivista ydinjätettä,
josta noin 10 000 tonnia on köyhdytettyä uraania
ja 10 000 kiloa plutoniumia.
Raskaana ja erittäin kovana metallina köyhdytettyä
uraania on ”keksitty” käyttää tankeissa
ja panssarin läpäisevissä ammuksissa. Sitä
on käytetty myös risteilyohjuksissa ja ns. bunkkeripommeissa.
Ydinvoimateollisuudelle se on kätevä ja halpa tapa
päästä eroon tästä ydinjätteestä.
Osuessaan tankkiin tai muuhun kovaan kohteeseen uraaniammus
syttyy välittömästi palamaan. Tällöin
syntyy pienen pieniä hiukkasia, jotka leviävät
aerosolin tavoin ilmaan ja ympäristöön kymmenienkin
kilometrien päähän. Jos nämä alfa-,
beeta- ja gammasäteilyä päästävät
uraanioksidihiukkaset joutuvat hengityksen, haavojen tai nautitun
ravinnon kautta ihmisen elimistöön, ne voivat vaikuttaa
elimistössä jopa kymmeniä vuosia ja johtaa
syöpäsairauksiin.
Köyhdytetyn uraanin puoliintumisaika on 4,5 miljardia
vuotta. Ellei alueita, joilla DU:ta on käytetty puhdisteta,
ne tulevat pysymään radioaktiivisina ikuisesti.
Hiukkaset sekoittuvat hiekkaan ja tuulet – Irakissa
aavikkomyrskyt – kuljettavat ja levittävät
niitä ympäriinsä. Ne voivat myös päätyä
pohjaveteen.
Uraaniaseet eivät valitse kohdettaan. Ne ovat ”sokeita”
ja niiden vaikutus on ajallisesti kauaskantoinen ulottuen
laajalle alueelle, yli maiden rajojen, ja kohteena ovat yhtä
hyvin sotilaat kuin siviilit. Köyhdytetty uraani vaikuttaa
myös geeneihin ja sitä kautta tuleviinkin sukupolviin.
Uraaniaseita voidaan verrata kemiallisiin ja biologisiin joukkotuhoaseisiin.
Ainakin seuraavilla 16 maalla tiedetään olevan uraaniaseita
asevarastoissaan: Bahrain, Iso-Britannia, Etelä-Korea,
Israel, Jordania, Kreikka, Kuwait, Pakistan, Ranska, Saudi-Arabia,
Taiwan, Thaimaa, Turkki, USA, Venäjä ja Yhdistyneet
Arabiemiirikunnat.
TIETOJA URAANIASEIDEN KÄYTÖSTÄ
Ensimmäisen kerran uraaniaseita käyttivät
laajassa mittakaavassa USA ja Iso-Britannia Persianlahden
sodassa 1991. Sen jälkeen Nato käytti niitä
Bosniassa 1994–1995, Kosovossa 1999 ja Afganistanissa
2001–2002 ja USA ja Iso-Britannia Irakin sodassa 2003.
USA ei ole ilmoittanut viimeksi käydyssä Irakin
sodassa käyttämänsä DU:n määrää,
eikä myöskään tarkasti alueita, joilla
uraaniaseita on käytetty. Tiedot paikoista ja määristä
olisivat oleellisen tärkeitä irakilaisille altistumisen
välttämiseksi, mutta myös kaikkien maiden joukoille
Irakissa.
USA ei halua antaa tietoja, koska se pelkää kansalaisten
reaktiota, joka voisi saada aikaan kiellon tehokkaan ja halvan
DU:n käytölle aseissa.
DU:N VAIKUTUKSISTA
IHMISTEN TERVEYTEEN JA LUONTOON
Persianlahden sodan jälkeen syöpä,
epämuodostumat, keskenmenot ja harvinaiset sairaudet
ovat hälyttävästi lisääntyneet Irakissa
alueilla, joilla on käytetty DU:ta. Esimerkiksi Basran
alueella lasten leukemian on todettu lisääntyneen
jopa 12-kertaisesti.
On selvää, että DU:n käyttö jälleen
vuoden 2003 sodassa samalla alueella lisää tragediaa
entisestään. Ellei alueita puhdisteta, DU vahingoittaa
kaikkea elämää saastuneilla alueilla aikojen
loppuun asti.
USA:ssa yli 250 000 Persianlahden sodan veteraania on hakenut
veteraanien sairaaloista apua ns. Persianlahden syndroomaan.
Yli 159 000 veteraanille on myönnetty työkyvyttömyyskorvaus,
yli 10 000 on kuollut ja kymmeniä kuolee edelleen kuukausittain.
URAANIASEITA KÄYTTÄNEIDEN VALTIOIDEN VIRALLINEN
SUHTAUTUMINEN NS. PERSIANLAHDEN JA BALKANIN SYNDROOMAAN
Uraaniaseita käyttäneet valtiot, ennen
muuta USA ja Iso-Britannia, ovat Persianlahden sodan jälkeen
yrittäneet räikeästi kiistää uraaniaseiden
saastuttavan ja sairauksia aiheuttavan vaikutuksen. Tutkimuksia
ja todistusaineistoa esittävät tiedemiehet on yritetty
vaientaa. Isossa-Britanniassa mitään erityistä
Persianlahden syndroomaa ei ole virallisesti ollut olemassa,
se on ollut ”myytti”. Veteraanit ovat joutuneet
taistelemaan eläkeoikeuksista ja hoidosta.
Viime vuoden lopulla kuitenkin entisen vetoomustuomioistuimen
tuomarin Lord Lloydin johtama tutkimus antaa vahvistuksen
Persianlahden syndrooma -termin käytölle ja vaatii
tutkimusta DU:n käytöstä. Tämä saattaa
jatkossa vaikuttaa veteraanien asemaan.
Balkanin rauhanturvaajien kuolemaan johtaneiden leukemia-
ja muiden syöpätapausten aiheuttama kohu sai aikaan
aiemmin vaiennettujen riippumattomien tiedemiesten ja tutkijoiden
esiintulon medioissa kertomaan DU:n syöpää
ja muita sairauksia aiheuttavista vaikutuksista. Monet nimekkäät
tiedemiehet ovat tutkimuksillaan Persianlahden sodan jälkeen
osoittaneet, että DU on useimmissa tapauksissa merkittävin
syövän ja muiden sairauksien aiheuttaja sodissa,
joissa DU:ta on käytetty.
WHO ei löytänyt vankkoja todisteita Balkanin rauhanturvaajien
tapausten liittymisestä DU:hun, mutta piti kuitenkin
jatkotutkimuksia tarpeellisina. On syytä muistaa, että
WHO on alisteinen Kansainväliselle atomienergiajärjestölle
IAEA:lle säteilyturva-asioissa.
SAASTUNEIDEN ALUEIDEN
PUHDISTUS LAIMINLYÖTY
USA sen paremmin kuin Iso-Britanniakaan eivät ole aloittaneet
saastuneiden alueiden puhdistusta YK:n vaatimuksista huolimatta.
Irakin kaaoksen keskellä DU-saasteen poisto on pudonnut
politiikan ja median agendalta. USA:n puolustusministeriö
on vastannut aktivistien kyselyihin, ettei sillä ole
mitään lakiin perustuvaa velvoitetta puhdistamiseen.
Uraaniaseiden testausalueiden puhdistus on myös laiminlyöty
eri puolilla maailmaa.
URAANIASEET TÄYSKIELTOON
Vähän ennen Irakin viimeksi käytyä sotaa
tehtyjen arvioiden mukaan Irakissa oli vuosina 1991–2001
kuollut puoli miljoonaa lasta enemmän kuin edeltävänä
kymmenvuotiskautena sodanjälkeiseen köyhyyteen ja
sairauksiin. Silti Irakissa käytettiin jälleen suuret
määrät DU:ta ammuksissa, ohjuksissa, bunkkeripommeissa
ja rypälepommeissa. Voi vain kuvitella tilannetta Irakissa
tänään ja tulevina vuosina, kun lisääntynyt
DU-saaste tekee tuhoaan. Huoli on suuri erityisesti lasten
kohdalla, jotka ovat vielä 10–20 kertaa herkempiä
säteilyn vaikutuksille kuin aikuiset.
YK:n ihmisoikeuskomissio teki vuonna 1996 aloitteen DU:n kieltämiseksi
joukkotuhoaseena tai ns. ”sokeana” aseena (indiscriminate
weapon), joka ei valikoi kohdettaan ja vaikuttaa laajalti
yli rajojen ja yli sukupolvien. Kansainvälinen tuomioistuin
tuomitsi ohjeessaan 1996 DU:ta sisältävät aseet
Geneven sopimusten vastaisina. Myös Euroopan parlamentti
on antanut julistuksen, jonka mukaan uraaniaseiden käyttö
on kiellettävä koko maailmassa. Näiden yritysten
epäonnistuminen tarkoittaa, että läpimurtoon
tarvitaan voimakasta kansalaisyhteiskunnan painostusta. Saadaanko
sellainen nyt aikaan riippuu meistä kaikista.
Viime vuonna kansalaisjärjestöjen ja asiantuntijoiden
perustama kansainvälinen koalitio International Coalition
to Ban Uranium Weapons, ICBUW, laati sopimusluonnoksen uraaniaseiden
kieltämiseksi koko maailmassa. Se myös aloitti loppuvuodesta
kansainvälisen vetoomuskampanjan YK:n aseidenriisuntakomissiolle
sopimuksen aikaansaamiseksi.
Uusi aloite antaa toiveita onnistumisen mahdollisuudesta,
mutta se vaatii Suomen ja kaikkien maiden kansalaisten tarttumista
asiaan, vetoomuksen allekirjoittamista ja tiedon levittämistä
kampanjasta mahdollisimman laajalle.
Vetoomuksen tekstistä: ”Meidän on kerrottava
hallituksille ja Yhdistyneille kansakunnille, että nämä
aseet eivät kuulu humaaniin ja ihmisistä ja luonnosta
huolehtivaan maailmaan. Jokainen ääni on merkityksellinen.”
Vetoomus on allekirjoitettavissa osoitteessa www.bandepleteduranium.org
linkissä ’Petition’ tai listoilla eri tilaisuuksissa.
Sopimusluonnos on nähtävissä samassa osoitteessa
linkissä ’Draft Convention’, lyhennettynä
linkissä ’Executive summary’.
ANNA-LIISA MATTSOFF
Edelleen ei ydinvoimaa -kansalaisliike
|
