Palveludirektiivi huolestuttaa ay-väkeä

EU:n kaavailema palveludirektiivi on asia, joka toteutuessaan tulee vaikuttamaan erityisesti työehtosopimuksiin ja niiden yleissitovuuteen. Työpaikkojen rauhantoimikunnan kokouksessa 4.3.2006 kuultiin aiheesta lisää SAK:n lakimiehen Arjo Suonperän alustamana.

Suomeakin koskevat EU-jäsenyyden myötä tulleet perusvapaudet kuten pääoman, palveluiden ja työvoiman vapaa liikkuvuus. Palveludirektiivin vaikutukset kohdistuisivat suoraan ammatilliseen järjestäytymiseen ja Suomen työllisyystilanteeseen. Palveludirektiivi ehdottaa sisämarkkinoiden palvelujen vapauttamista ja pyrkii poistamaan kohdemaan byrokratiaa ja kansallisia rajoituksia. ”Jos jossain EU:n jäsenmaassa palveluntuottaja täyttää oman maansa säädökset, se voi näiden pykälien turvin siirtää toimintaansa toiseen maahan, vaikka siellä säädökset olisivatkin erilaiset”, Suonperä konkretisoi direktiivin pulmakohtia. ”Miten valvotaan muualta tulevien työnantajien pelisääntöjen noudattamista? Kuka niitä valvoo ja millä keinoilla? Täytyykö muista EU-maista Suomeen tulevien työnantajien noudattaa ollenkaan suomalaisia työehtosopimuksia?”, Suonperä kysyi.

Yksi ongelma on tilapäinen työvoima, jonka kohdalla työnantajien tarvitsee noudattaa vain alkuperämaan lakeja ja työehtosopimuksia. Esimerkkinä voidaan mainita Olkiluodon ydinvoimalan työmaa, jossa työvoima on luokiteltu tilapäiseksi. Lakeja voidaan myös kiertää helposti siirtämällä työntekijä eri yritysten nimiin esimerkiksi viikon välein.

Monimutkainen prosessi

Työn alla olevaa palveludirektiiviä ja siihen liittyvää keskustelua on vaikea seurata, koska direktiivin sisältö on muuttunut valmisteluiden eri vaiheissa. Suonperä totesi, että EU:n päätöksentekojärjestelmä on erittäin monimutkainen ja portaittainen.

Ammattiyhdistysten oikeus valvoa työehtosopimuksia on poistettu ja siirretty viranomaisille. Käytännössä palveludirektiivinkin valvominen jäisi työsuojelupiirien varaan, joiden resursseja suoriutua tehtävästä Suonperä epäili vahvasti. Suomalaisilla ammattiyhdistysjärjestöillä ei myöskään ole kanneoikeutta. Ongelmatilanteissa tarvittaisiin valtakirja esim. ulkomaiselta työntekijältä, ja sen saaminen on vaikeaa. Suonperän mukaan ay-liike teki perustavan virheen tukemalla Suomen EU-jäsenyyttä. Toisin kuin Ruotsissa, edes työehtosopimuksia tai minimipalkkajärjestelmää koskevia varaumia ei Suomessa tehty.

Palveludirektiivin aikataulusta Suonperä totesi, että lopullisia päätöksiä tuskin syntyy Itävallan puheenjohtajuuskauden aikana ennen heinäkuuta. Direktiivi on kohdannut vastarintaa eri puolilla Eurooppaa. Nähtäväksi jää, miten asia etenee Suomen puheenjohtajuuskauden aikana.