Suomen Rauhanpuolustajien jäsenlehti

Julkaisija:
Suomen Rauhanpuolustajat ry
Hämeentie 48, 00500 Helsinki |
Puhelin: (09) 774 43 10
Fax: (09) 773 23 28 | Sähköposti: pulut(at)kaapeli.fi

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Seuraava numero, 4/2008, ilmestyy joulukuussa.


Vastaava toimittaja: Teemu Matinpuro Toimituskunta:
Timo Forss, Anu Harju, Leona Kotilainen sekä vaihtuvia avustajia
Ulkoasu ja taitto:
Essi Rajamäki

Tilattuna: 14 € | vuosi

Ilmestyneet lehdet

2|2009

1|2009

4|2008

3|2008

2|2008

1|2008

4|2007

3|2007

2|2007

1|2007

4|2006

3|2006

2|2006

1|2006

4|2005

3|2005

2|2005

1|2005

5|2004

4|2004

3|2004

2|2004

1|2004

4|2003

3|2003

2|2003

1|2003

4|2002

3|2002

2|2002

1|2002

4|2001

 

Israelin hyökkäys

Suomen Euroopan unionin puheenjohtajakaudesta on toinen puoli jäljellä. Heinäkuun alusta alkanut kausi päättyy vuodenvaihteessa. Etukäteen maan hallitus asetti sille monenmoisia tavoitteita. Otsikoihin nousi kuitenkin Israelin aggressiivinen hyökkäys Libanoniin. Useat kansalaisjärjestöt ja tavalliset ihmiset Helsingissä osoittivat koko sodan ajan maanantaisin mieltään tätä tarpeetonta sotaa vastaan. Suunnattoman ja siviileihin kohdistetun tuhoamisen ohessa sotatoimet aiheuttivat mittavan ympäristökatastrofin Libanonin rannikolla. Perusteet Israelin hyökkäykseen olivat kyseenalaiset. Entistä enemmän kohdistuu paine todellisen ja pysyvän sekä kaikkia alueen valtioita kunnioittavan ja huomioivan rauhan aikaansaaminen alueelle. Lähi-idän pysyvä rauha ei ole mahdollinen ilman palestiinalaisten – ja myös Israelin – oikeuksien tunnustamista.

Kokonaan toinen asia on selvittää, miten paljon on perää väitteissä, joiden mukaan hyökkäys Libanoniin oli välttämätön USA:n imperialististen pyrkimysten johdosta. Väitteiden mukaan se oli osa maailmanlaajuista sotaa terrorismia vastaan ja sen tarkoitus olikin vaikuttaa niin Syyriaan kuin erityisesti alueen toiseen ”hankalaan” valtioon Iraniin. Joka tapauksessa pelkästään ”siepattujen” israelilaissotilaiden vapauttamisesta ei ollut kyse. Täysin varmaa on, että Israelin sotilaita ei siepattu ainakaan Israelin omalta maaperältä! Eri lähteiden mukaan tarvittavaa sotakalustoa ja tarviketta USA toimitti kuukausia ennen H-hetkeä liittolaiselleen.

Jälkiselvittely on annettu YK:n tehtäväksi. Tässä tapauksessa se tarkoittaa miljoonia ja taas miljoonia dollareita sodan tuhojen korjaamiseen sekä suurta määrää rauhanturvajoukkoja eteläiseen Libanoniin. Välttämätöntä on lopettaa sotiminen mutta on omituista, että YK ei millään lailla tuomitse hyökkääjää. On vaikea hyväksyä menettelyä, että kerta toisensa jälkeen Israelin annetaan tuhota jälleenrakennustyö, niin Palestiinassa kuin muuallakin, ja Euroopan unioni ja muutamat muut maat maksavat laskun.

Suomi on myös päättänyt jälleen osallistua rauhanturvajoukkoihin. Olisiko ollut tarpeen vaatia jonkinlaiset takeet pysyvästä ongelmien ratkaisusta alueella ennen joukkojen lähettämistä? Olisi pystyttävä vastamaan kysymykseen: Milloin nämä joukot voidaan turvallisesti vetää pois? Millainen rauhansuunnitelma on olemassa, jonka valvonnasta tilapäisesti on kysymys? Taidamme jäädä vaille vastausta.

Jussi Lilja

 

Rauhantoimikunta tapasi kreikkalaisen mepin


Inkku: EU:n huippukokousviikolla syyskuussa Matti Vanhasella oli paljon ulkomaisia vieraita, mutta niin oli kansalaisjärjestöilläkin. EU-kokousten vastatapahtumiin osallistui satoja ulkomaisia vieraita. Työpaikkojen rauhantoimikunta sai mahdollisuuden tavata kreikkalaisen europarlamentaarikon Giorgos Toussasin.

Toussas kuuluu parlamentissa yhtyneen vasemmiston ja vihreitten GUE/NGL-ryhmään. Hän kokee rauhanliikkeen tärkeäksi toimijaksi. Ennen valintaansa hän on työskennellyt merillä 25 vuotta sekä toiminut vuosia ay-liikkeessä. Tapaamisen aluksi Juhani Lilja kertoi Työpaikkojen rauhantoimikunnan toiminnasta ja tavoitteista, minkä jälkeen kuulimme Kreikan ay-liikkeen tilanteesta sekä kokemuksia EU:sta.

Kreikassa on vain yksi ammattiliittojen keskusliitto, mutta muutoksia tavoiteltaessa kutsutaan kokoon laaja kansalaisjärjestöjen ja puolueiden keskustelufoorumi. Ongelmallista on se, että ay-liikkeen johto käy jatkuvasti muodollisia keskusteluja hallituksen kanssa ilman tuloksia. Hallitus myös satsaa paljon taloudellisia resursseja siihen, että työväenliikkeen, kansalaisjärjestöjen ja ay-liikkeen toiminta ei näkyisi laajemmin.

Kreikassa työsuojelu on yksi ay-liikkeen keskeisistä toimialueista. Tehtaissa tapahtuu paljon tapaturmia: tämän vuoden tammi-kesäkuussa jo 86 ihmistä on kuollut tapaturmaisesti. Toussasin mukaan muutoksia tarvitaan pikaisesti. He ovat nostaneet asian EU:n sosiaalikomitean listalle, mutta vielä ei mitään konkreettista ole tapahtunut. Keskustelua herättävät myös työntekijöiden oikeudet työpaikoilla. Nuorisotyöttömyys on korkea, vaikka maailma tarjoaa enemmän mahdollisuuksia kuin aikaisemmin. Työntekijät toimivat yksittäisinä ihmisinä tehtaiden hyväksi, koska eivät koe voivansa hakea ratkaisuja yhdessä laajemman yhteistyön kautta.

Kritiikkiä EU:lle

Toussas ei ollut tyytyväinen Kreikan sosiaalifoorumiprosessiin. Henkilökohtaisesti hän koki ongelmaksi sen, että foorumin järjestäjät tukevat hallitusta, jolloin todellinen keskustelu jää puuttumaan. Hän myös totesi, että ”Sosiaalifoorumissa samat 1970-luvulta alkaen vallassa olleet ay-johtajat keskustelevat keskenään”.

Kreikassa on edelleen myyttinen käsitys EU:n parlamentin vallasta ja mahdollisuuksista. Toussasin mielestä mepeillä ei ole vaikutusvaltaa. Hän kertoi esimerkkejä siitä, miten paljon turhia aloitteita tehdään asioista, joista komissio on jo itse asiassa päättänyt. ”Paljon rahaa ja aikaa käytetään myös parlamentaarikkojen mielipiteiden muokkaamiseen komission linjaa kannattamaan”, Toussas harmitteli ja jatkoi: ”Lisäksi mepit tulevat kalliiksi, esimerkiksi yksi kreikkalainen meppi maksaa 500 000 euroa vuodessa.”

Keskustelussa nousi esille tarve ay-liikkeen ja kansalaisjärjestöjen laajemmasta foorumista, jossa keskityttäisiin vain ihmisten pahoinvointia aiheuttaviin asioihin. Toussas kertoi, että GUE/NGL -parlamenttiryhmä pitää kokoustaan Helsingissä 6.–9.11. Hän kyseli mitä aiheita siellä toivotaan käsiteltävän. Eila Pelttari ehdotti yhdeksi teemaksi palveludirektiivin ruotimista. Järjestöillä saattaa olla mahdollisuus osallistua jollain tavalla ryhmän kokoukseen.


Marjaliisa Siira ja Tanja Pelttari