Suomen Rauhanpuolustajien jäsenlehti

Julkaisija:
Suomen Rauhanpuolustajat ry
Hämeentie 48, 00500 Helsinki |
Puhelin: (09) 774 43 10
Fax: (09) 773 23 28 | Sähköposti: pulut(at)kaapeli.fi

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Seuraava numero, 4/2008, ilmestyy joulukuussa.


Vastaava toimittaja: Teemu Matinpuro Toimituskunta:
Timo Forss, Anu Harju, Leona Kotilainen sekä vaihtuvia avustajia
Ulkoasu ja taitto:
Essi Rajamäki

Tilattuna: 14 € | vuosi

Ilmestyneet lehdet

2|2009

1|2009

4|2008

3|2008

2|2008

1|2008

4|2007

3|2007

2|2007

1|2007

4|2006

3|2006

2|2006

1|2006

4|2005

3|2005

2|2005

1|2005

5|2004

4|2004

3|2004

2|2004

1|2004

4|2003

3|2003

2|2003

1|2003

4|2002

3|2002

2|2002

1|2002

4|2001

 

B-luvan saaneet jatkuvan uhan alla

Suomessa väliaikaisen oleskeluluvan saaneita pakolaisia uhkaa karkotus lähtömaihinsa sotien ja väkivallan keskelle. Ihmetystä herättääkin uutisoinnin ja käytännön pakolaispolitiikan välinen ristiriita. Miten meille kauhistuttavina esitetyt uutiskuvat esimerkiksi Irakista, Somaliasta ja Afganistanista ovat linjassa sen Ulkomaalaisviraston kannan kanssa, että maat ovat riittävän turvallisia pakolaisten palauttamiseksi niihin?


Suomessa elää satoja -tilapäisen oleskeluluvan eli ns. -B-luvan saaneita maahanmuuttajia epävarmuudessa ilman perusoikeuksia, kuten pääsyä työhön, koulutukseen ja peruspalveluihin. Monet B-luvan saaneista ovat alaikäisiä. Koska B-lupa ei oikeuta kuntapaikkaan, yli 16-vuotiailta puuttuu oikeus peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. B-lupa myönnetään, mikäli Ulkomaalaisviraston mukaan perusteita turvapaikkaan tai muuhun oleskelulupaan ei ole, mutta käännyttäminen ei teknisistä syistä ole mahdollista. Käytännössä ”tekniset syyt” tarkoittavat esimerkiksi sisällissotaa ja toimivan hallinnon puuttumista turvapaikanhakijan lähtömaassa. Ulkomaalaislaki velvoittaa suojelemaan sotaa pakenevia ihmisiä. Silti virasto on myöntänyt B-lupia Somaliasta, Afganistanista ja Irakista paenneille. Lupa myönnetään vuodeksi kerrallaan enintään kaksi kertaa, minkä jälkeen B-lupalaisia uhkaa karkottaminen väkivallan keskelle.



Kuka Suomessa ottaa vastuun pakolaisten kohtelusta?

Suomessa pitkään asunut afganistanilainen Jami Zubaida Homa kertoi 30 vuotta jatkuneen sodan tuhonneen Afganistanin maan tasalle. Hän ihmetteli, kuinka vähän Suomessa tiedetään tai halutaan tietää Afganistanin todellisesta tilanteesta. Vuoden 2005 alkupuolelta alkaen Afganistanin yleistä tilannetta ei ole pidetty enää riittävänä perusteena kansainvälisen suojelun myöntämiselle. Ulkomaalaisviraston uuden ratkaisukäytännön aikana suojelun tai oleskeluluvan myöntäminen on perustunut hakijan esittämiin yksilöllisiin perusteisiin. Muutoksen jälkeen ne afganistanilaiset turvapaikanhakijat, joille ei ole voitu myöntää turvapaikkaa tai muuta oleskelulupaa, ovat saaneet uuden ulkomaalaislain (301/204) 51 §:n mukaisen tilapäisen oleskeluluvan ”maasta poistamisen estymisen vuoksi”.

Homa kertoi myös ottaneensa Helsingin vastaanottokeskuksen kautta yhteyttä presidenttiin, pääministeriin sekä ulkoministeriin – tuloksetta. Homa kysyikin, kuka Suomessa ottaa vastuun pakolaisten kohtelusta. Tilaisuuden puhujat ihmettelivät ristiriitaa esimerkiksi juuri Afganistanin, Somalian ja Irakin tilanteiden uutisoinnin ja käytännön pakolaispolitiikan välillä. Uutiset ovat tulvillaan tietoa ja kuvia sotien, terrorismin ja pommitusten hävittämistä kylistä ja kaupungeista, mutta samalla sisäministeriön alainen virasto esittää, että maiden tilanne on siinä määrin turvallinen, että pakolaisia voidaan pian alkaa palauttaa lähtömaihinsa. Homa kysyi, minkä ihmeen takia Suomen viranomaiset kuvittelevat pakolaisten pyrkivän Suomeen, jos heidän kotimaassaan olisi turvallista elää ja asiat kunnossa.


Uutisoinnin ja pakolaispolitiikan välillä hämmentävä ristiriita

Myös pitkään Suomessa asunut, Pohjois-Irakista kotoisin oleva Omar Bahaaldin kertoi, miten raskasta on yrittää samanaikaisesti auttaa ihmisiä Irakissa ja taistella Irakista paenneiden ihmisten perusoikeuksien puolesta Suomessa. Erityisen raskasta on keskustella tilanteesta nuorten irakilaisten kanssa, joille ei ole -luvata varmuutta -paremmasta. Bahaaldin kertoi, että Irakista pakenee sotaa ja kaaosta ulkomaille vuosittain 50 000–60 000 ihmistä, ja Nato vain lähettää lisää joukkoja Irakiin. Tämä ei kuitenkaan vakuuta Suomen poliittisia päättäjiä. B-lupien varassa elävät ihmiset, joissa on myös paljon lapsia ja nuoria, odottavat kohtaloaan täydellisessä epävarmuudessa, vastaanottokeskuksiin suljettuina, pystymättä käymään koulua, opiskelemaan tai tekemään työtä.

Bahaaldin muistutti kaikkia keskusteluun osallistuneta siitä, että Ulkomaalaisvirasto toimii valtion ohjeiden mukaan ja sikäli viraston syytteleminen on turhaa. Kansainvälisten sopimusten ja Suomen virallisen politiikan kanssa ristiriidassa oleva pakolaisia koskeva käytäntö ei hänen mielestään koske pelkästään pakolaisia, vaan on pohjimmiltaan yhteiskunnallinen, kaikkia ihmisiä ja yhteiskunnan rakenteita koskeva ongelma. Bahaaldin sanoi, että median välittämät uutiskuvat maailmalta voivat myös olla osa poliittista peliä, jonka tarkoitus on järkyttävyydessään saada suomalaiset tuntemaan itsensä niin tyytyväisiksi oloihinsa, että keskustelu työttömyydestä, sosiaaliturvasta ja muista epäkohdista vaimenee. Ainakaan uutisointi sotatantereilta ei tunnu olevan linjassa sen poliittisen tahdon ja päätöksenteon kanssa, joiden armollisuuden varassa B-lupalaiset nyt odottavat tuomiotaan.


Mitä 18-vuotias odottaa elämältä?


B-lupien myöntäminen on epäilemättä säästöä kunnille. Pakolaisten kohtelussa on kuitenkin käytännössä kysymys ainutlaatuisista ihmisistä ja heidän kohtaloistaan. Vasta 18-vuotias Jafari Azim on ollut jo yli vuoden ajan Suomen pakolaispolitiikan säälimättömän riepottelun uhrina. Hänen tullessaan Suomeen viranomaiset eivät uskoneet, että sekä hänen isänsä että veljensä oli tapettu Afganistanissa, ja että palatessa häntä odottaisi sama kohtalo. Toinen toistaan seuraavat kielteiset päätökset ja hänen tapauksensa pyörittely viranomaistaholta toiselle ovat jo lennättäneet häntä Suomen ja Kreikan väliä. Kreikassa hän on vailla yösijaa ja minkäänlaista oikeus- ja sosiaaliturvaa nukkunut yönsä kadulla. Jami Zubaida Homa kysyikin, olemmeko tulleet koskaan ajatelleeksi, mitä 18-vuotias odottaa elämältä ja mitä tämä maailma tekee hänelle.


Tue ja osoita solidaarisuutesi

B-lupalaisten ahdinko ja suomalaisen turvapaikkapolitiikan kriisi on synnyttänyt eri järjestöjen yhteisen B-lupakampanjan keväällä 2007. B-lupakampanjassa on mukana yli 20 järjestöä.

Suomen sosiaalifoorumissa puhuneet Homa, Bahaaldin, Wahid, Azim ja Somaliasta kotoisin oleva Zahra Abdullah vetoavat suomalaisiin ja pyytävät kaikkia ammattiliittoja, kansalaisjärjestöjä, puolueita ja ihmisoikeusjärjestöjä vaatimaan karkotuspäätöksen perumista. He pyytävät myös yksittäisiä ihmisiä tulemaan mukaan kaduille ja käytännön toimintaan pakolaisten olojen inhimillistämisen puolesta.


SARI SIIMES


Lisätietoa: www.b-lupa.net
Sivuilla voi mm. allekirjoittaa sähköisesti B-lupalaisten vetoomuksen hallitukselle.

Jenni Lingon ohjaamaa Turvapaikka -dokumenttielokuvan (2006, 72 min) voi tilata dvd-muodossa osoitteesta info(at)productionhouse.fi (hinta postikuluineen 20,-). Dokumentti, joka kertoo mm. Jafari Azimin riipaisevasta kohtalosta, on esitetty tänä vuonna DocPoint -festivaaleilla, tv:ssä ja Suomen sosiaalifoorumissa.