Rauhanjärjestöjä maailmalta, osa 1
Rauhan Puolesta -lehti esittelee jatkossa eri maiden rauhanjärjestöjä. Sarjan aloittaa yhdysvaltalainen American Friends Service Committee.

Rauhaa rakkauden ja uskonnon voimalla

American Friends Service Committee (AFCS) on vuonna  1917 perustettu kveekareiden ylläpitämä rauhanjärjestö, jolla on kehitysyhteistyö- ja rauhantyöhön liittyviä projekteja ympäri maailmaa.

Työ perustuu kveekareiden periaattelle puolustaa rauhaa ja vastustaa väkivaltaa. Järjestö otti vastaan yhdessä British Friends Service Councilin kanssa kveekareille myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1947.

AFSC:n työtä tukevat monien uskontojen ja kulttuurien edustajat, ja periaatteena on kveekarien usko jokaisen ihmisen arvoon sekä rakkauden voiman kykyyn voittaa väkivalta. Järjestön tarkoituksena on ymmärtää köyhyyden, epäoikeudenmukaisuuden ja sodan perimmäiset syyt ja tehdä sen vuoksi hyvin radikaalejakin aloitteita.

Ensimmäisen maailmansodan aikana perustetun järjestön lähtökohtana oli tarjota sodassa taistelemisen sijasta mahdollisuus siitä kärsivien auttamiseksi. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana se lähetti vapaaehtoisia Ranskaan avustamaan pakolaislapsia ja kunnostamaan tuhottuja koteja. Sodan jälkeen avustustoiminta levisi Venäjälle, Puolaan, Serbiaan, Saksaan ja Itävaltaan. Uusien haasteiden myötä 30-luvulla järjestö auttoi ihmisiä pakenemaan natsi-Saksasta sekä avusti lapsia Espanjan sisällissodassa. Tämän jälkeen toiminta on edelleen globaalistunut, joskin suuri painoarvo on kotimaan toiminnassa.

Irakin sotaa vastaan

Tärkeä painopistealue viime vuosina on ollut Irakin sodan vastustaminen. Marraskuussa järjestö organisoi Massachusettsissa laajan epävirallisen kansanäänestyksen kaikkien Irakissa olevien amerikkalaissotilaiden kotiuttamiseksi välittömästi. Kotiuttamisen puolesta äänesti 60 prosenttia vastanneista. AFSC vastustaa myös nuorten värväämistä armeijaan ja erityisesti lukioissa toimeenpantua Junior Reserve Officer Training Corps (JROTC) -ohjelmaa koululaisten värväämiseksi.

AFSC:llä on alueellisia toimistoja eri puolilla maailmaa ja se tekee yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa. Afrikassa se pyrkii vahvistamaan kansalaisjärjestöjen kapasiteettia pyrkimyksessä rakentaa rauhanomaista ja kestävää kehitystä. Järjestö myös kampanjoi Afrikan maiden velkojen anteeksiantamisen puolesta.

Aasiassa AFSC:n työ alkoi vuonna 1923 Tokion maanjäristyksen uhrien auttamisella. Joulun 2004 jälkeen järjestö on työskennellyt tsunamin uhrien avustamiseksi ja Acehissa toiminta on liittynyt myös rauhantyöhön.

Israelin-Palestiinan konfliktissa AFSC:n Faces of Hope -kampanja pyrkii tukemaan väkivallattomuutta kannattavia tahoja kummallakin puolella.

Kotimaassaan Yhdysvalloissa järjestö ajaa esimerkiksi siirtolaisten asiaa, sekä toimii taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta kampanjoiden muun muassa minimipalkkojen nostamiseksi.

Suurin osa järjestön tuloista tulee avustuksista sekä lahjoituksista, ja osa investoinneista. Vuonna 2005 järjestön budjetti oli noin 42 miljoonaa dollaria, josta vajaa 30 prosenttia kului kansainvälisiin ohjelmiin.

Viidennes AFSC:n budjetista kuluu rauhankasvatukseen. Järjestö harrastaa laajaa julkaisutoimintaa. Järjestön lehti Peacework ilmestyy myös verkkojulkaisuna ja se löytyy järjestön sivuilta www.afsc.org. Philadephiassa päämajaansa pitävä järjestö kannattaa YK:n arvoja, ja pitää yllä lobbaustoimintaa eri YK-järjestöissä sekä New Yorkissa että Genevessä.

Ari Kettunen

Kymmenen syytä lakkauttaa kaikki Yhdysvaltain sotilastukikohdat

Tukikohdat lisäävät sodan riskiä

Yhdysvallat pitää yllä ennennäkemätöntä infrastruktuuria yli 700 sotilastukikohdassa ulkomailla. Viime vuosina tukikohdilla on ollut oleellinen rooli Irakin sodassa, vuoden 1998 sodassa Serbiaa vastaan, Panaman miehityksessä sekä konflikteissa Kolumbiassa ja Filippiineillä. Yli 200 tukikohtaa Japanissa ja Etelä-Koreassa lisäävät Pohjois-Koreaa ja Kiinaa vastaan käytävien sotien riskiä.

Tukikohdat toimivat laukaisualustana ydinhyökkäykselle

USA:n ensimmäisen ydiniskun doktriini on tehty mahdolliseksi eturintamaan sijoitetuilla ydinaseilla Belgiassa, Britanniassa, Kreikassa, Saksassa, Hollannissa ja Turkissa. Viestintäkeskukset muun muassa Britanniassa, Japanissa ja Australiassa mahdollistavat määräysten antamisen ydinsodan aloittamiseksi ja ydinaseiden ja muiden korkean teknologian aseiden suuntaamiseksi kohteisiinsa.

Tukikohdat loukkaavat valtioiden suvereeniutta

Amerikkalaiset miehittivät Havaijin, Filippiinit, Guamin, Puerto Ricon ja Kuuban, koska ne olivat ihanteellisia paikkoja markkinoiden valtaamiseksi Kiinassa, muualla Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. USA on kannustanut ja luonut koloniaalisia ja sen suojeluksessa olevia hallituksia turvatakseen tukikohtien pysyvyyden. Lyötyään sodissa muun muassa Japanin, Saksan ja Serbian USA on vaatinut niitä ”toimimaan isäntänä” sotilastukikohdilleen mahdollisimman pitkään. Uskollisena tälle traditiolle Bushin hallinto käyttää miljardi dollaria vuodessa ”pysyvien” sotilastukikohtien luomiseksi Irakiin.

Tukikohdat loukkaavat demokratiaa ja ihmisoikeuksia

USA on tukenut tai asettanut valtaan diktaattoreja tai autoritaarisia hallituksia säilyttääkseen sotilastukikohtansa. Yli vuosikymmenen ajan presidentit Nixon, Ford, Carter ja Reagan tukivat raakaa Marcosin diktatuuria Filippiineillä säilyttääkseen strategisesti tärkeät lento- ja laivastotukikohtansa alueella. Saudi-Arabiassa ja Kuwaitissa USA on puolustanut itsevaltaisia kuningashuoneita turvatakseen tukikohtansa sekä etuoikeutetun öljyvarantojen käytön. USA:n sotilastukikohtien olemassaolo myötävaikuttaa alkuperäisväestön kulttuurilliseen kansanmurhaan Havaijilla ja Guamissa.

Monet tukikohdat on rakennettu asukkailta anastetuille maille

Jokin aika sitten Daechurin kylä Etelä-Koreassa raivattiin puskutraktoreilla USA:n sotilaspäämajan tieltä asukkaiden protestoidessa. Sotilastukikohdat on usein rakennettu haltuunotetuille yksityisille maille, yhteismaille tai alueille, jotka isäntämaa pakottaa vuokraamaan amerikkalaisille. Äärimmäinen esimerkki on Diego Garcia, jossa kaikki saaren asukkaat karkotettiin yli kolme kilometriä pitkän kiitoradan, massiivisen laivastotukikohdan ja asevaraston tieltä.

Tukikohdat aiheuttavat seksuaalista väkivaltaa

Tukikohtien läheisten asuinalueiden käyttö ”lepoon ja rentoutumiseen” asettaa paikalliset lapset ja naiset, erityisesti seksityöntekijät, alttiiksi seksuaaliselle häirinnälle, raiskauksille, pahoipitelyille ja jopa murhille. Seksuaalisen väkivallan määrä riippuu isäntävaltion ja USA:n välisistä sopimuksista ja isäntävaltion suhteellisesta vallasta. Viime vuonna filippiiniläisen naisen raiskanneita amerikkalaissotilaita suojeli ”Sopimus vierailevista joukoista”. Toisaalta vastaa-vanlaiset sopimukset USA:n ja rikkaiden Persianlahden öljyvaltioiden kanssa ovat ainakin osittain suojelleet paikallisia naisia amerikkalaisjoukkojen seksuaaliselta häirinnältä.

Lomalla olevat sotilaat ovat osallisina useissa rikoksissa

Useimmat sotilaat kunnioittavat lakia, mutta vieraantuneet ja humalaiset joukot osallistuvat moniin rötöksiin. Heitä kuitenkin suojelevat epätasa-arvoiset sopimukset, jotka antavat Yhdysvaltain armeijalle ”ensisijaisen oikeuden käyttää lakia omien asevoimiensa jäsenten kohdalla”. Koreassa syvää katkeruutta aiheuttaa kahden koulutytön kuolema amerikkalaisen tankin ajettua heidän ylitseen; ketään ei asetettu syytteeseen. Alkuvuodesta filippiiniläinen oikeusistuin tuomitsi amerikkalaisen merisotilaan raiskauksesta. Yhdysvallat käytti diplomaattista painostusta korkeimmalla tasolla hänen siirtämisekseen USA:n suurlähetystöön valitusprosessin ajaksi tuomarin määrättyä hänet filippiiniläiseen vankilaan.

Tukikohdat aiheuttavat ympäristöhaittoja

Vuonna 2000 ulkoministeri Madeleine Albright myönsi USA:n tukikohtien Filippiineillä aiheuttamat vakavat ympäristöongelmat, mutta toisteli, ettei USA:lla ole laillisia velvoitteita puhdistaa aluetta tappavista jätteistä. Yhdysvaltain puolustusministeriö on identifioinut Euroopassa yli 70 sotilasaluetta, joissa sen tukikohdat ovat aiheuttaneet vakavia ympäristöongelmia. Yhdessä räikeimmistä tapauksista paljastui, että USA:n armeija laski Etelä-Koreassa tappavaa formaldehydiä suoraan Soulin läpi virtavaan Hanjokeen.

Tukikohdat lisäävät hengenvaarallisten onnettomuuksien riskiä

Sotilastoimiin liittyvät onnettomuudet tappavat ja haavoittavat ihmisiä. Italiassa liian matalalla lentänyt amerikkalaispilotti törmäsi köysiradan kaapeliin surmaten 20 henkeä, harjoituksissa maalistaan harhautuneet pommit tappoivat siviilin Viequesissa Puerto Ricossa ja tuhosivat asuntoja korealaisessa Machyangrin kylässä, harhaluodit ja kranaatit osuivat ihmisten asuntoihin Kin Townissa Okinawalla. Vaarallisimmat onnettomuudet liittyvät ydinaseisiin. Amerikkalaisten Ticonderoga-lentotukialukselta luisui mereen pommikone noin 13 kilometrin päässä Okinawan rannikolta, haudaten mukanaan vetypommin meren pohjaan yli kolmen kilometrin syvyyteen.

Suuret sotilasmenot jäytävät muun muassa sosiaalimenoja

Pentagon tuhlaa kymmeniä miljardeja dollareita ulkomaisiin sotilastukikohtiin. Varsinaisten tukikohtien ja aseistuksen lisäksi varoja kuluu sotilaiden perheiden majoitukseen ja sotilaiden perheille tarkoitettuihin ruokakauppoihin, puhumattakaan yksityisistä golfkentistä. Samaan aikaan humanitaariset tarpeet sekä Yhdysvalloissa että isäntämaissa jäävät täyttämättä. Japanissa ja muissa isäntävaltioissa tyytymättömyyttä on aiheuttanut verorahojen käyttö tungetteleviin sotilastukikohtiin loistokkaine asuntoalueineen paikallisten asukkaiden eläessä puutteellisissa asumisolosuhteissa ja ilman kunnollisia sosiaalipalveluja.

Artikkelin kirjoittaja Joseph Gerson toimii American Friends Service Committeen ohjelmajohtajana. Hän on kirjoittanut kirjan The Sun Never Sets: Confronting the Network of USA Military bases.

Artikkeli ilmestyi Peacework-lehden helmikuun numerossa 2007.