[ Chomsky -arkiston etusivulle ]
 

Noam Chomsky

(Kirjasta Uusi sotilaallinen humanismi)

Noam Chomsky syntyi 7.12. 1928 Philadelphiassa. Hänen isänsä oli Venäjältä ja äitinsä Liettuasta Yhdysvaltoihin emigroituneita juutalaisia. Chomsky eli omien sanojensa mukaan lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa “erittäin eläväisessä intellektuaalisessa kulttuurissa”, Yhdysvaltain itärannikon juutalaisyhteisössä. Chomsky imi itseensä juutalaisen työväenluokkaisen kulttuurin arvot ja radikaalit poliittiset ideat. Hän tutustui jo nuorena Marxin teorioihin, mutta tunsi kuitenkin paljon enemmän sympatiaa ortodoksimarxismista ja leninismistä erottautuvaa vasemmistolaista ajattelua kohtaan. Chomsky luki 1940-luvulla Politicsin ja Living Marxismin kaltaisia, bolshevismin autoritaarisuudelle vaihtoehtoa etsineitä vasemmistolehtiä. Erityisesti hän kiinnostui anarkismin historiasta ja teoriasta, “libertaarisesta sosialismista”, josta hän on ammentanut läpi koko elämänsä yhteiskuntakriittisissä töissään.

Vuosina 1945-55 Chomsky opiskeli Pennsylvanian yliopistossa ja Harvardissa kielitiedettä, matematiikkaa ja filosofiaa opettajinaan muun muassa Nelson Goodman ja W.V. Quine. Karismaattisen Pennsylvanian yliopiston professorin, Zellig Harrisin innostamana Chomsky keskittyi kielitieteen opintoihin. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1955 Pennsylvaniasta, ja samana vuonna hän siirtyi tutkijaksi Massachusetts Institute of Technologyyn (MIT) Cambridgessa. Vuonna 1957 Chomsky julkaisi siihenastisen kielitieteellisen työnsä päätulokset teoksessaan Syntactic Structures, joka aikaansai valtavan mullistuksen kielitieteessä. Kirjassa esitetyt ideat kielen formaalisesta rakenteesta ja kielitieteen menetelmistä ja erityisesti kielitieteelle asetettu uusi matemaattisen täsmällisyyden standardi sysäsivät oppialan siinä määrin perustavasti uusille urille, että Chomskyn vaikutusta kielitieteelle on luonnehdittu “kopernikaaniseksi”.

MIT:ssä Chomsky on sittemmin toiminut kielitieteen professorina. Myöhemmissä teoksissaan Chomsky esitti spekulaatioita kielen universaaleista ominaisuuksista ja ihmisen kielikyvyn sisäsyntyisyydestä, jotka ovat tehneet hänestä kielitieteen ja filosofian lisäksi myös yleisemmässä kulttuurikeskustelussa varsin kiistellyn ja tärkeän hahmon. Tieteellisessä työssään Chomsky on paneutunut varsinaisen oppialansa ohella myös filosofian, psykologian ja kognitiotieteen kysymyksiin. Chomskyn tieteellisen vaikutuksen laajuutta määrittää esimerkiksi se, että erään sitaatti-indeksin mukaan hän on kaikkein siteeratuin elossa oleva henkilö.

Chomsky on julkaissut yli 70 kirjaa, mutta ne eivät suinkaan rajoitu aiheiltaan vain kielitieteeseen tai filosofiaan. Chomsky on jo vuosikymmenien ajan ollut myös ahkera ja toisinaan näkyväkin yhteiskuntakriitikko, jonka vaikutus erityisesti vasemmistolaiseen ajatteluun on ollut valtava. 1960-luvun alussa Chomsky teki itselleen vaikean päätöksen ryhtyä miellyttävän tieteellisen työnsä ohella poliittiseksi aktivistiksi ja kirjoittajaksi. Hänen ensimmäinen kirjansa tällä saralla oli American Power and The New Mandarins (1969), jossa hän arvosteli kiihkeästi Vietnamin sotaa, USA:n ulkopolitiikkaa ja kiinnitti huomiota länsimaisen liberaalin demokratian ja leninismin yhteisiin elitistisiin piirteisiin. Arvostelijat kuvasivat sitä muun muassa “ensimmäiseksi Vietnamin katastrofista syntyneeksi merkittäväksi yhteiskunnalliseksi ja poliittiseksi teokseksi”. Teos nosti Chomskyn Vietnamin sodan nostattaman yhteiskunnallisen liikkeen yhdeksi kärkinimeksi. Chomsky myös osallistui suoraan vastarintaan USA:n sotarikoksia vastaan, vältti täpärästi viiden vuoden vankeustuomion ja pääsi presidentti Nixonin vihollislistalle.

USA:n Indokiinassa käymien sotaseikkailujen jälkeenkin Chomsky on vuosi toisensa perään kirjoittanut kriittisiä yhteiskunnallisia kirjoja ja artikkeleita. Niiden aihealue on ollut laaja: hän on arvostellut Yhdysvaltain ulko- ja sisäpolitiikkaa, suuryritysten valtaa sekä intellektuellien ja medioiden sidosta taloudellis-poliittiseen hallintojärjestelmään. Chomskyn perustyylinä on ollut paljastaa todellisuuden ja medioiden ja älymystön siitä esittämän harhaanjohtavan kuvan välinen epäsuhta. Hän on herättänyt kiihtymystä kaivaessaan esiin epämiellyttäviä totuuksia USA:n poliittisesta lähihistoriasta ja purkaessaan valtaeliitin hellimiä ideologisia myyttejä.

Chomsky on hätkähdyttänyt näkemyksillään länsimaiden harjoittamasta järjestelmällisestä terrorismista, vallanpitäjien kaksinaismoralismista, medioiden propagandistisuudesta tai vaikkapa nykyisen uusliberalistisen talousajattelun absurdisuudesta. Kirjoittipa Chomsky mistä hyvänsä, hän tekee sen aina äärimmäisen terävästi – ironiaa toisinaan viljellen – ja pikkutarkasti, historiallisia dokumentteja ja lehdistöä laaja-alaisesti seuraten.

Nyt jo yli 70-vuotiaana Chomsky on edelleen aktiivinen luennoitsija, kirjoittaja ja kommentaattori. Viime vuosikymmenellä hän kirjoitti kriittisesti mm. Persianlahden sodasta, amerikkalaisen sosiaalijärjestelmän alasajosta ja demokratian ja “vapaiden markkinoiden” perustavasta yhteensopimattomuudesta. Yhdysvaltojen yhä jatkuva hegemoninen rooli maailmanpolitiikassa ja sen hallituksen sitoutuminen yhtiöiden intressien ajamiseen kautta taloudellisesti yhdentyvän maailman tarjoaa Chomskylle ja hänen ajattelustaan kiinnostuville kriittistä pohdiskeltavaa uudellakin vuosituhannella, kuten tässä kirjassa käsitelty Kosovon kriisikin osaltaan todistaa.



[ sivun alkuun ] [ Chomsky-arkiston etusivulle ]