artikkelit
Saanko kaupan hyllyltä hyvää mieltä?
Kierrätystä vai kestävyyttä
Kuituja ihon nälkään
Maailmankaupat
Maaseutu ei kuole
Pitkän iän alkemistit
Suomi on tuulivoiman kääpiö

Suomi on tuulinen maa. Taloudellisesti hyödynnettävää tuulta riittäisi periaatteessa koko maan sähköntarpeen tyydyttämiseen ja jopa vientiin.

Tuulivoiman osuus Suomen sähköstä on kuitenkin vain noin 0,3 promillea. Monissa EU-maissa rakennetaan tuulivoimaa vuosittain monikymmenkertaisesti Suomeen verrattuna. Tanskan sähköntuotannosta tuulivoiman osuus on kahdeksan prosenttia ja Tanskan hallitusohjelman mukaan tuulivoiman osuus nousee 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Maailmanlaajuisesti tuulivoima kasvaa yli 25 prosentin vuosivauhtia, eli nopeammin kuin mikään energiantuotantotapa.

Suomi kirii kuitenkin pikkuhiljaa tuulivoiman hänniltä. Kehittyvän teknologian myötä tuulivoiman tulevaisuudennäkymät ovat kohentuneet merkittävästi. Tuulivoiman tuotanto on kaksinkertaistunut yhdessä vuodessa, ja asenteet ovat tehneet lähes täyskäännöksen. Energiayhtiöillä on suunnitteilla suuria tuulivoimahankkeita, esimerkiksi tuulivoiman tuottamisesta merten suurissa "tuulipuistoissa."

Mallia Tanskasta

Osasyynä tuulivoiman kasvuun on myös se, että tuulivoiman taloudellisuus on parantunut nopeasti. Tuulisähkön hinta putosi jopa 80 prosenttia vuosien 1981 ja 1996 välillä. Hyvällä tuulipaikalla tuotetun sähkön hinta (noin 20 p/kWh) vastaa uuden hiililauhdesähkön hintaa ilman tukiakin. Tuulella tuotetun sähkön kustannusten odotetaan laskevan vielä yli neljänneksellä vuoteen 2010 mennessä voimaloiden koon suurentuessa ja valmistussarjojen kasvaessa. Hiilisähkön hinta taas todennäköisesti nousee erilaisten ilmastosopimusten vuoksi. Tanskassa tuulivoimasta on tullut merkittävä sijoituskohde kansalaisille.

Noin satatuhatta tanskalaista omistaa tuulivoimaosakkeita tai -osuuksia. Samalla ihmiset ovat voineet vähentää kotitaloutensa hiilidioksidipäästöjä. Tanskassa yksityisomisteiset tuulivoimayhtiöt ovat vaikuttanee erittäin tehokkaasti sähköntuotantotapojen muuttumiseen ja Tanskan edistyksellisten ilmastotavoitteiden syntymiseen.

Harri Lammi


Pellettisiilo haastaa halkopinon

Harvassa maailman maassa on yhtä ruhtinaalliset mahdollisuudet puuenergian hyötykäyttöön kuin Suomessa. Paitsi puuta, täältä löytyy myös huippuunsa kehitettyä puun polttotekniikkaa niin yksittäisten omakotitalojen lämmitysuuneiksi kuin kokonaisten voimalaitosten pyörittämiseen.

Tuulenergian osuus energiantuotannosta on Suomessa suurempi kuin missään muualla maailmassa: viidesosa maassamme kulutetusta energiasta tuotetaan puulla. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n laskelmien mukaan puun energiakäyttöä olisi mahdollista Suomessa kasvattaa jopa 50 prosentilla nykyisestä.

Kuntoilua kirveellä

Puulämmityksestä on moneksi. Perinteiset kaakeliuunit ja pönttöuunit ovat hyötysuhteeltaan yllättävänkin tehokkaita: ne muuntavat 80-90 prosenttia puun
energiasisällöstä lämmöksi. Kakluunien ja hellahuoneiden ajoista on kuitenkin tultu pitkälle: nykyään rakennettavissa lämmitysuuneissa on pantu uusiksi melkein kaikki muu paitsi hyötysuhde. Tavallisin ratkaisu puulämmitteisessä pientalossa on nykyään rakentaa yksi keskusmuuriin tai vesikiertoiseen keskuslämmitykseen kytketty uuni, joka riittää pitämään 100-200 neliön omakotitalon lämpimänä. Perinteinen klapien polttaminen on edelleen tavallisin tapa lämmittää puulla, ja kirves on suomalaisen klassinen kuntoiluväline. Klapintekoa helpottamaan on kuitenkin kehitetty myös klapintekokoneita, jotka pilkkovat puun vikkelästi.


Hukkapuu hyötykäyttöön

Pökköä pesään -perinne on saanut myös haastajansa. Etenkin maatiloilla monessa keskuslämmityskattilassa palaa halkojen sijasta hake, joka on silputtu metsätöistä jäävästä hukkapuusta ja harvennuspuusta. Uudempi vaihtoehto poltettavaksi ovat puupelletit. Ruotsissa ja Keski-Euroopassa pellettien polttaminen pientaloissa ja aluelämpökeskuksissa on jo melko yleistä, mutta Suomessa pelletti-idea on alkanut ottaa tulta vasta hiljattain. Pellettien tekemisen ideana on pusertaa hukkapuusilppu - kuten sahanpuru, hake ja kuorijäte - helpommin käsiteltävään ja varastoitavaan muotoon, muutaman sentin kokoisiksi rakeiksi. Keskuslämmitysjärjestelmä, joka annostelee pellettejä kattilaan, ei ole pientalon asukkaalle juuri sen vaivalloisempi kuin tavanomainen öljylämmitys. Paitsi pientalojen omissa uuneissa tai kattiloissa, puu voi palaa myös kaukolämpövoimalassa. Muun muassa Kuhmossa, Kuusamossa ja Mikkelissä on hakevoimaloita, jotka tuottavat sekä sähköä että kaukolämpöä.

Tulevaisuuden puuenergiatekniikkaa on puun jalostaminen yhä pitemmälle ja tehokkaammin palavaan muotoon ennen polttoa. Suomessa on jo kehitelty sellaisia ratkaisuja kuin puusta tehty tervamainen pyrolyysiöljy, jota saatetaan tulevaisuudessa käyttää polttoöljyn tavoin, ja puun kaasuttaminen ennen polttoa puuvoimalaitosten hyötysuhteen parantamiseksi. Autotkin saattavat tulevaisuudessa käydä "vihreällä" bensalla: puusta koemielessä tehty alkoholi on osoittautunut autojen moottoriin hyvin sopivaksi, korkeaoktaaniseksi polttoaineeksi.

Helena Tengvall


Oma sähköyhtiö tuottaa halpaa ja ympäristöystävällistä

Pohjanmaalla Lumijoella sijaitsee maamme ensimmäinen osakeomisteinen tuulivoimala. Osakkaat omistavat voimalan ja saavat ostaa sähkönsä omalta yhtiöltään.

Lumituuli Oy:n aloitti pieni joukko lumijokelaisia ja ympäristöaktivisteja, jotka onnistuivat keräämään yli tuhat yksityishenkilöä ympäri maata mukaan hankkeeseen. Osakeanneilla kerättiin pääoma, jolla rahoitettiin voimalan rakentaminen. Ensimmäinen 660 kilowatin voimala pystytettiin maaliskuussa 1999 Routunkarin matalikolle noin 800 metrin päähän rannasta. Sähkäleeksi nimetyn voimalan sähkö riittää keskimääräisenä vuonna noin 900 kerrostalokaksion kulutukseen. Hyvän sijaintinsa ansiosta Sähkäle tuottaa enemmän sähköä kuin muut suomalaiset tuulivoimalat.

Lumituulen osake maksaa 1250 markkaa ja yhtä osaketta kohden osakas saa ostaa 500 kWh sähköä. Jos osakkaat käyttävät vuodessa osuuksiaan enemmän sähköä, he saavatloppuosan Lumituulen yhteistyökumppanin Kainuun Sähkön ekosähkönä.

Lumituuli tuottaa Suomen halvinta tuulisähköä, ja sähkön hinta on Suomen keskimääräisen sähkön hinnan tasolla. Äskettäin Lumituulen sähkön hintaa laskettiin 23,75 penniin kilowattitunnilta eli noin puolet Suomen tavallisesta sähköstä on Lumituulen tuulisähköä kalliimpaa. Lumituulen sähkön hinta myös osoittaa, että useiden tuulisähkön myyjien hinnoissa on reilusti ympäristölisää.

Harri Lammi
Vastaaville ilmoitussivuille:
asuminen, energia
rakentaminen
edellinen sivu seuraava sivu