NAISET JA GLOBALISAATIO – vapaakaupasta rauhaan

Satu Hassi: Avaussanat

Tänä päivänä, jos koskaan, tarvitaan sisaruutta. Tämän päivän seminaarissamme on erityisesti esillä kaksi tärkeää globalisaation ulottuvuutta, globaali talous ja turvallisuuspolitiikka. Jotkut ovat kysyneet, missä on naisliikkeen ääni viime aikojen keskustelussa esim. WTO:n tulevassa ministerikokouksessa tai terrori-iskuista ja niiden seurauksista? Kyllä ääni on olemassa vahvana. Vaikkei ehkä voimakkaimmin valtamedioissa, niin lukuisilla rauhaa ja tasa-arvoa käsittelevillä sähköpostilistoilla, mielenosoituksissa väkivaltaa vastaan ja solidaarisuusliikkeissä. Perinteisesti naiset ovat käyneet keskustelua perheen piirissä, ystävien kesken jne. Nyt he tekevät niin myös lukuisilla sähköpostilistoilla.

Globalisaatio, naiset ja talous

Naisten talous on edelleen pitkälle arjen taloutta. 1980-luvulla tehtyjen laskelmien mukaan naisten työ muodostaa merkittävän osan kansantaloudesta. Silti suuri osa naisten työstä on edelleen näkymätöntä.

Naiset ovat monien taloudellisten ja muiden prosessien eläviä puskureita.
Naisten ja tasa-arvon kannalta globalisaatiolla on huomattavia vaikutuksia. Kysymys kuuluu: kuinka globalisaatio voi toimia niin, että se edistää naisten oikeuksia eikä syvennä rikkaiden ja köyhien sekä sukupuolten välistä eriarvoisuutta?

Juuri naiset kärsivät monesti globalisaation negatiivisista seurauksista. Globaali tuotantojärjestelmä on kyllä avannut joillekin naisille työllistymismahdollisuuksia esim. vientiin suuntautuvassa teollisuudessa, mutta tämä on usein tapahtunut naisten ihmisoikeuksia polkemalla; naisista imetään nopeasti mehut globaaleilla työmarkkinoilla. Samalla naisten kaksinkertainen työtaakka –kotityöt ja palkkatyö – on usein pahentunut.

Liikkuminen ja tiedonvälitys on käynyt helpommaksi mm. uuden informaatioteknologian myötä. Tällä on positiivisia vaikutuksia myös naisille, esim. järjestöjen kommunikaatio ympäri maailman on helpottunut. Kansalaisten viidakkorumpu toimii tänä päivänä valon nopeudella. Samalla kommunikaatioteknologialla on naisten kannalta vakavia haittavaikutuksia: esim. naisten ja lasten alistaminen internetin välityksellä on lisääntynyt. Tämän lisäksi globaali nais- ja lapsikauppa ja seksiorjuuttaminen ovat lisääntyneet ympäri maailmaa, myös meillä Euroopassa. Ne ovat vahvasti linkittyneitä muuhun kansainväliseen rikollisuuteen, ja ihmiskauppa onkin arvioitu nopeimmin kasvavaksi laittoman kaupan muodoksi. Kun keskustellaan globalisaatiosta, tällaiset kysymykset on myös nostettava esiin.

Vakavien ihmisoikeusloukkausten tulisi nousta myös keskusteluihin kaupasta ja kaupan säännöistä. Tärkeä kysymys on myös, miten maatalous ja ruokatalous saadaan hyödyttämään naisia?

TRIPS-kysymys
Keskustelussa globalisaatiosta, on tarpeen pureutua myös valikoituihin yksityiskohtiin, sillä muuten ilmiön ymmärtäminen on vaikeaa. Yksi kehitysmaissa suuren mutta Suomessa melko vähäisen huomion kohteena oleva aihe on Maailmankauppajärjestö WTO:n henkistä omaisuutta käsittelevä TRIPS-sopimus. Esimerkiksi vieraillessani elokuun lopussa Intiassa tämän sopimuksen aiheuttamat ongelmat ja vääristymät tulivat hyvin vahvasti esiin tavatessani yhteiskunnallisten liikkeiden johtajia Mumbaissa ja Delhissa.

Maailman kauppajärjestön WTO:n perustamisen yhteydessä vuonna 1994 solmittu henkisen omaisuuden suojaa säätelevä TRIPS-sopimus on osoittautunut monien kehitysmaiden kannalta ongelmalliseksi. Eniten keskustelua on herättänyt patenttisuojan perusteella korkeaksi asetettu AIDS-lääkkeiden hinta, mikä ennen viime kesänä tehtyä erityisjärjestelyä käytännössä esti näiden käytön useissa köyhissä maissa.

AIDS-lääkkeiden saatavuus on kuitenkin vain yksi TRIPS-sopimuksen kehitysmaille aiheuttamista ongelmista. Myös monien muiden elintärkeiden lääkkeiden hinnat uhkaavat pysyä tai nousta köyhien ulottumattomiin, jos TRIPS-sopimusta sovelletaan nykymuotoisena. TRIPS-sopimuksen aiheuttamat ongelmat kohdistuvat voimakkaimmin köyhien maiden naisiin, jotka vastaavat suurelta osin ruoan tuotannosta ja sairaiden perheenjäsenten hoitamisesta, palkkatyönä ja palkattomana työnä. Käytännön ihmisoikeuksien kannalta TRIPS-sopimukseen liittyy valtavia ongelmia. Esimerkiksi uusien viljelylajien kehittämisen mahdollisuudet nälän lievittäjänä ovat vain teoreettiset, mikäli viljelijän on maksettava korkeat patenttimaksut. WTO:n tulevassa ministerikokouksessa EU:n tulisikin vastata myönteisesti kehitysmaiden tekemiin ehdotuksiin, että TRIPS-sopimuksen arviointi ja korjaaminen otetaan osaksi Maailman kauppajärjestön tulevaa työohjelmaa. Kehitysmaille tulee sallia vapaus päättää niille sopivasta patenttijärjestelmästä.

Rauha ja turvallisuus

Arjen turvallisuudesta puhutaan vain rauhan hetkinä. Nyt käynnissä on perinteinen turvallisuuskeskustelu. Kuitenkin terrori-iskut Yhdysvaltoihin tehtiin partakoneen terillä, ei modernilla asetekniikalla. Asevarainen turvallisuus ohjuksineen ja ohjuskilpi-suunnitelmineen on osoittautunut vajavaiseksi.

Jotta voitaisiin rakentaa turvallisempaa maailmaa, tarvitaan rauhan perustaa, ja se taas ei voi tapahtua ilman naisia. Turvallisuuskysymykset ovat perinteisesti olleet miesten aluetta, mikä on vaikuttanut siihen, millaisia asioita konfliktien synnyssä, jatkumisessa ja ratkaisuissa pidetään tärkeinä. Samaan aikaan nykyajan konfliktit ovat usein olleet naisten ja lasten ihmisoikeuksien räikeiden loukkausten näyttämönä. Naiset ja lapset jäävät ensimmäisenä jalkoihin.

YK:n turvaneuvosto hyväksyi viime vuonna historiallisen päätöslauselman nro 1325, jossa perätään naisten pääsyä rauhan- ja konfliktien neuvottelupöytiin. Naiset on saatava mukaan päätöksentekoon, joka koskettaa väistämättä kaikkia yhteisöjen jäseniä.
Tämä on sitä positiivista kehitystä, jota nyt on tuettava ja vietävä eteenpäin. Näin voidaan saada aikaan myös kestäviä ratkaisuja. Naisilla kun on taipumus ymmärtää toisenlaisia ihmisiä miehiä paremmin.

Yksi globalisaation vaikutuksista on uusien identiteettiliikkeiden synty. Tätä on analysoinut mm. sosiologi Manuel Castells jo klassikoksi muodostuneessa trilogiassaan The Information Age. Hän valottaa hyvin kiinnostavalla tavalla miten tietoyhteiskuntaan liittyvät muutokset työ- ja perhe-elämässä – tai laajemmin ajan ja tilan uudessa jäsentymisessä – ovat synnyttäneet uusia yhteiskunnallisia liikkeitä. On merkille pantavaa, että ääriryhmillä on hedelmällistä maaperää maissa, joissa sukupuolten välinen epätasa-arvo on erityisen voimakasta. Ääriesimerkkinä tietysti Afganistanin Taliban- liike. Paikallistason esimerkkejä löytyy kuitenkin edelleen eri puolilta maailmaa. Esim. Yhdysvalloissa kristittyjen fundamentalistien liike on suuri, ja myös siinä naisten alisteinen asema on silmiinpistävää.

Väkivaltaisuus, sotaisuus, yleinen hierarkkisuus sekä sukupuolten eriarvoisuus liittyvät toisiinsa vahvasti. Yleisesti ottaen tasa-arvoisimmat maailman maat ovat myös sukupuolten välillä tasa-arvoisimpia ja samalla myös rauhanomaisimpia maita.

Afganistanin pommittaminen syventää maassa vallitsevaa vakavaa humanitaarista kriisiä. Pommitusten keskeyttämistä tulisi vakavasti harkita. Kuten afgaaninaiset itse ovat sanoneet, naiset ja lapset kärsivät tilanteesta jälleen eniten. Talvi on tulossa ja afganistanilaisilla on oikeus saada humanitaarista apua.