Keväällä 2001 joukko naisia kokoontui nimellä ”Puskuri” käynnistämään verkostoa, joka liittäisi yhteen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita naiset ja globalisaatio -tematiikasta. Työpaikkojen rauhantoimikunnan Ay-väen rauhanpäivillä perustettu ryhmä kutsui erilaisia tahoja mukaan verkostoon ja järjestämään lokakuulle 2001 Naiset ja globalisaatio –aiheista tapahtumaa. Hyvin erilaiset tahot kiinnostuivat lähtemään mukaan. Ideana oli alusta asti nivoa yhteen tutkijoiden ja ay-väen tiedot ja pyrkimykset.

Naiset ja globalisaatio –tapahtuma pidettiin onnistuneissa merkeissä ja sen pohjalta on kädessäsi oleva julkaisu laadittu. Ikävä kyllä julkaisuun on ollut mahdollista saada vain murto-osa niistä alustuksista ja keskusteluista, joita tapahtuman aikana kuultiin. Puskuri-verkoston on kuitenkin tarkoitus jatkaa toimintaansa. Verkostolle on perustettu oma sähköpostilista puskuri@uta.fi, jolle voi liittyä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen listserv@uta.fi. Viestiin kirjoitetaan SUBSCRIBE puskuri Oma Nimi.

Globalisaatiosta keskusteleminen ja globalisaatiokritiikki on ajankohtaista monessa eri järjestössä, joista löytyy myös naisnäkökulmasta kiinnostuneita ihmisiä. Kuitenkin naiskysymys jää helposti piiloon silloin, kun pyritään puhumaan mahdollisimman yleisellä tasolla. Globalisaatiolla ja erityisesti talouden hallitsemattomalla globalisaatiolla on erityisiä vaikutuksia naisiin. Naisten työ, naisten tarvitsevat julkiset palvelut, naisten omaisuus ja naisten arki ovat erilaisia kuin miesten. Ettei päätöksenteko ja ajattelumme olisi sukupuolisokeaa, meidän täytyy aktiivisesti tuoda esiin sitä miten eri ratkaisut vaikuttavat naisiin ja miehiin. Tämä julkaisu on osa tätä pyrkimystä.

Yksi tasa-arvopolitiikan iskusanoista on jo vuosia ollut ”läpäisyperiaate”. Tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että naisnäkökulma otetaan huomioon kaikkialla. Käytännössä moni feministi on saanut huomata, miten läpäisyperiaate tarkoittaakin sitä, että naisnäkökulma läpäisee mahdollisimman tehokkaasti, nopeasti ja jälkiä jättämättä toisen korvan jälkeen toisen. Naisnäkökulma ei edelleenkään tule luontevasti mieleen silloin, kun puhutaan politiikan kovista sektoreista, ulkopolitiikasta ja talouspolitiikasta. Kuitenkin globalisaation, kansainvälisen keskinäisriippuvaisuuden takia juuri näillä alueilla päätetään jokaisen naisen arkeen vaikuttavista asioista ja luodaan pohja tasa-arvopolitiikalle. On turhauttavaa erityisen nais- ja tasa-arvo-otsikon alla korjailla niitä virheitä, joita on tehty esimerkiksi kauppapolitiikassa. On tärkeää saada läpäisyperiaate todeksi: että todella kaikilla politiikan ja toiminnan sektoreilla otetaan huomioon päätösten sukupuolivaikutukset. Jotta tämä voisi toteutua, tarvitaan naiserityistä ja feministiseen näkökulmaan keskittyvää toimintaa, kuten puskuri-verkostoa.

Monet nuoren sukupolven edustajat, niin naiset kuin miehetkin, mielellään kuvittelevat maailman olevan jo varsin tasa-arvoinen paikka ja erityisestä naisnäkökulmasta puhuminen on vanhanaikaista hössöttämistä. Joidenkin yksilöiden kohdalla tämä pitääkin paikkansa: joissakin perheissä kotityöt jakautuvat tasaisesti, samoin koulutus, työn vaativuus ja palkkaus. Ystäväpiiriin kuuluu tasaveroisesti naisia ja miehiä ja sekasauna tuntuu luontevalta. Mutta kuten tamperelaisen lauluryhmän Pressan menkkojen kappaleesta ”Globaali nainen” käy ilmi, kolikossa on muitakin puolia. Naisnäkökulma ei välttämättä tarkoita kuvitelmaa yksioikoisista tavoista olla mies ja olla nainen. Mehän olemme ihanan erilaisia, me naisetkin keskenämme.

Tampereella 10. joulukuuta 2001
Puskuri –verkoston puolesta,
Rosa Meriläinen
julkaisun toimittaja

Lisätietoja aiheesta:
http://www.globalisaatio.net/naiset.html
www.awid.org
http://www.unifem.undp.org/