Naiset
ja työ - naistyö globalisaation ja yksityistämisen
myllytyksessä
Globalisaation vaikutukset naisten
työhön ja julkisiin palveluihin olivat pohdinnan
kohteena eri aloja ja tahoja edustaneiden naisten Naiset
ja globalisaatioseminaarissa Helsingissä 26 - 27. lokakuuta.
Asiantuntija-alustajina teemtyöryhmässä olivat
ammattiyhdistysvaikuttaja Englannista, Teresa MacKay sekä
tutkija Meri Koivusalo Suomesta. Alustukset ja keskustelu
pureutuivat raikkaasti, kriittisesti ja moninäkökulmaisesti
ajankohtaiseen, naisia monella tavalla ja syvästi kaikkialla
maailmassa koskettavaan aihepiiriin.
Kaupan vapauttaminen maailman laajuisesti
on tuonut naisille jonkin verran uusia työmahdollisuuksia,
mutta sen kielteiset seuraukset ovat kohdistuneet raskaimmin
juuri naisiin sekä kehitysmaissa että ns. kehittyneissä
maissa.
70 prosenttia maailman köyhistä
on naisia. Köyhtymistä ovat edesauttaneet muun
muassa alkutuotannon, kuten esimerkiksi kahvin markkinahintojen
lasku. Alan (nais)työpaikkoja vähennetty ja palkkoja
on heikennetty, mutta maailmanlaajuisten esimerkiksi kahvifirmat
käärivät miljoonavoittoja. Ns. kehittyneistä
maista vaatetus- ym naisalojen työpaikkoja on siirretty
toisiin ja kolmansiin maihin ja niissä halpatuotteita
ja suuria voittoja tehdään hyvin alhaisilla tai
olemattomilla palkoilla ja usein ala-arvoisilla työoloilla.
Työn häviäminen tuo mukanaan
lisääntyvää köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
Maailman ihmisistä 2/3 osa elää
vähemmällä kuin 5 dollarilla päivässä.
USA:ssa 1 prosentilla rikkaimmista on käytettävissään
enemmän tuloja, kuin 40 %:lla vähiten tuloja saavasta
väestönosalla yhteensä.
Köyhtyminen ja tuloerojen kasvu on
ollut huimaavaa nimenomaan 1990-luvulla. Niiden ihmisten
määrä, joiden tulot ovat 1 dollari tai vähemmän
päivässä, on lisääntynyt vuodesta
1995 20%:lla. Kun USA:laisen firman johtajan palkka oli
vuonna 1960 40-kertainen työntekijöiden keskipalkkaan
nähden ja vuonna 1997 157-kertainen, niin nyt se on
jo 419-kertainen !
Työpaikkojen häviäminen
on merkinnyt monissa maissa naisten, tyttöjen, perheiden
ja yhteisöjen tuhoutumista ja muun muassa naiskaupan
yleistymistä.
Patenttilainsäädännön
laajentuvalla käytöllä on sidottu naisten
riippuvuutta omistajista ja synnytetty tätä kautta
uusorjuutta.
Julkisen sektorin ja valtion omaisuuden
yksityistäminen on hävittänyt naistyöpaikkoja,
vähentänyt ja huonontanut naisten tarvitsemia
palveluja. Tutkimusten mukaan Englannissa julkisten palveluiden
ruoanvalmistuksen ja siivouksen yksityistäminen tuotti
työntekijänaisille pidemmät työpäivät
ja pienemmän palkan ja samalla heikentyi ruoan ja siivouksen
laatu.
Julkisia ja suuryritysten varoja suunnataan
kohteisiin, jotka tuottavat voittoja ja mukavampaa elämää
pienille eliiteille, muttei kansojen enemmistöille,
eikä köyhille naisille.
Nokian tutkimus- ja kehitysbudjetti yksistään
on 2/3 maamme yliopistojen yhteenlasketuista budjeteista.
Tietoliikenteeseen ja sen kehittelyyn käytetään
valtavia summia, vaikka enemmistö maailman ihmisistä
ei ole koskaan voinut käyttää puhelinta.
Voiton tavoittelusta on tullut maailmanlaajuisesti
ja myös julkisen toiminnan piirissä hallitseva
trendi.
Julkiset palvelut ja hyvinvointiyhteiskunta
ovat naisille erittäin merkityksellisiä sekä
työpaikkoina että hoivapalvelujen saamisen näkökulmasta
ja kaiken kaikkiaan jokapäiväisen elämän
ja sosiaalisen turvallisuuden kannalta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio
on ollut kestävin, mutta Suomessa poliittisen eliitin
suuntaus on ollut kohti ohuempaa ja ns. markkinavetoisempaa
amerikkalaista mallia.
Menetelmänä on ollut hoiva-alojen
teollistaminen ja sisältä päin nakertaminen
muun muassa työvoiman käytön ’tehostamisella’,
vähentämisellä, määräaikaistamisella
ja pitämällä yllä alhaista palkkatasoa,
joka puolestaan on johtanut aika ajoin kovaan ammattitaitoisten
työntekijöiden työvoimapulaan sekä toiminnan
tason laskuun.
Suomen julkisen sektorin ohentamisen ja
osittaisen alasajon ulkoiset paineet ovat tulleet OECD:n
ja EU:n suunnalta muun muassa erilaisten tehostamistekniikoiden
ja kilpailuttamissäännösten muodossa.
Erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriö
on ollut halukkaasti edistämässä kilpailuttamista
ja yksityistämistä markkinayhteiskunnan ideologiaan
ja siihen kiinnitettyyn ’välttämättömyyden
teknologiaan’ ja argumentaatioon nojaten.
Tähän argumentaatioon on kuulunut
myös julkisten palveluiden kyseenalaistaminen inhimillisyyttä
ja yhteisöllisyyttä uhkaavan ’asiantuntijavallan’
ja ’byrokratian’ vastustamisella. Samalla naisia
on kutsuttu kolmannelle sektorille palkattomaan vapaaehtoistyöhön.
Mallia on ajettu sisään hyvin
uusliberalistisin perustein ja vastoin kansalaisten suuren
enemmistön voimakkaasti ilmaisemaa kantaa, joka mukaan
julkiset palvelut, kuten opetus-sosiaali- ja terveyspalvelut
halutaan säilyttää kattavina ja hyvinä
ja niistä myös ollaan halukkaat maksamaan.
Tätä kansalaisten kantaa ei haluta
kuitenkaan näyttää (median rooli ?) eikä
noudattaa; poliittinen ja taloudellinen eliitti näyttääkin
paljolti rajanneen puhe- ja toimintavallan itselleen tässä
asiassa kansalaisten äänestä ja erityisesti
naisten tarpeista ja eduista piittaamatta.
Erityisesti naisilla on paljon menetettävää
kaikkialla maailmassa, mikäli globalisaatiokehityksen
annetaan riehua valtoimenaan.
Ammattiyhdistysten ja muiden kansalaisjärjestöjen
rooli tämän kehityksen kyseenalaistamisessa on
viime aikoina lisääntynyt kaikkialla maailmassa,
mutta esimerkiksi Englannissa julkisten toiminnan yksityistämisessä
mentiin aivan liian pitkälle, ennen kuin ammattiyhdistykset
tai muut tahot nostivat kriittistä näkökulmaa
ja julkista omaisuutta ja työtä puolustavaa toimintaa.
Suomessa ay-liikkeen rooli on ollut heikko ja esiintyminen
melko hampaatonta.
Ammattiyhdistyksillä ja kaikilla kansalaisjärjestöillä
on edessään suuri haaste globalisaatiokehityksen
vaihtoehtojen hakemisessa, näyttämisessä
ja käyttämisessä.
Voimme oppia ja saada tukea toinen toisemme
kokemuksista ja eri maiden ja alueiden kamppailujen kokemuksista.
Englannissa esimerkiksi rautateiden yksityistämistä
ollaan kaikessa hiljaisuudessa vetämässä
takaisin. Naisten keskustelujen lisääminen sekä
paikallinen ja kansainvälinen yhteistyö ovat äärimmäisen
tärkeitä naisarvoisen elämän edellytysten
turvaajina. Ryhmä suuntautui tuleviin myös Suomessa
järjesteillä oleviin globalisaatiokriittisiin
foorumeihin.
Eeva Kaukoluoto,
Naisten työpajan vetäjä
Teresa MacKay
Teresa Mackay on Britannian Kuljetus-
ja yleisten alojen liiton Kansallisen Elintarviketeollisuus-
ja maataloussektorin puheenjohtaja |