Naiset ja työ - naistyö globalisaation ja yksityistämisen myllytyksessä

Globalisaation vaikutukset naisten työhön ja julkisiin palveluihin olivat pohdinnan kohteena eri aloja ja tahoja edustaneiden naisten Naiset ja globalisaatioseminaarissa Helsingissä 26 - 27. lokakuuta. Asiantuntija-alustajina teemtyöryhmässä olivat ammattiyhdistysvaikuttaja Englannista, Teresa MacKay sekä tutkija Meri Koivusalo Suomesta. Alustukset ja keskustelu pureutuivat raikkaasti, kriittisesti ja moninäkökulmaisesti ajankohtaiseen, naisia monella tavalla ja syvästi kaikkialla maailmassa koskettavaan aihepiiriin.

Kaupan vapauttaminen maailman laajuisesti on tuonut naisille jonkin verran uusia työmahdollisuuksia, mutta sen kielteiset seuraukset ovat kohdistuneet raskaimmin juuri naisiin sekä kehitysmaissa että ns. kehittyneissä maissa.

70 prosenttia maailman köyhistä on naisia. Köyhtymistä ovat edesauttaneet muun muassa alkutuotannon, kuten esimerkiksi kahvin markkinahintojen lasku. Alan (nais)työpaikkoja vähennetty ja palkkoja on heikennetty, mutta maailmanlaajuisten esimerkiksi kahvifirmat käärivät miljoonavoittoja. Ns. kehittyneistä maista vaatetus- ym naisalojen työpaikkoja on siirretty toisiin ja kolmansiin maihin ja niissä halpatuotteita ja suuria voittoja tehdään hyvin alhaisilla tai olemattomilla palkoilla ja usein ala-arvoisilla työoloilla.

Työn häviäminen tuo mukanaan lisääntyvää köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

Maailman ihmisistä 2/3 osa elää vähemmällä kuin 5 dollarilla päivässä. USA:ssa 1 prosentilla rikkaimmista on käytettävissään enemmän tuloja, kuin 40 %:lla vähiten tuloja saavasta väestönosalla yhteensä.

Köyhtyminen ja tuloerojen kasvu on ollut huimaavaa nimenomaan 1990-luvulla. Niiden ihmisten määrä, joiden tulot ovat 1 dollari tai vähemmän päivässä, on lisääntynyt vuodesta 1995 20%:lla. Kun USA:laisen firman johtajan palkka oli vuonna 1960 40-kertainen työntekijöiden keskipalkkaan nähden ja vuonna 1997 157-kertainen, niin nyt se on jo 419-kertainen !

Työpaikkojen häviäminen on merkinnyt monissa maissa naisten, tyttöjen, perheiden ja yhteisöjen tuhoutumista ja muun muassa naiskaupan yleistymistä.

Patenttilainsäädännön laajentuvalla käytöllä on sidottu naisten riippuvuutta omistajista ja synnytetty tätä kautta uusorjuutta.

Julkisen sektorin ja valtion omaisuuden yksityistäminen on hävittänyt naistyöpaikkoja, vähentänyt ja huonontanut naisten tarvitsemia palveluja. Tutkimusten mukaan Englannissa julkisten palveluiden ruoanvalmistuksen ja siivouksen yksityistäminen tuotti työntekijänaisille pidemmät työpäivät ja pienemmän palkan ja samalla heikentyi ruoan ja siivouksen laatu.

Julkisia ja suuryritysten varoja suunnataan kohteisiin, jotka tuottavat voittoja ja mukavampaa elämää pienille eliiteille, muttei kansojen enemmistöille, eikä köyhille naisille.

Nokian tutkimus- ja kehitysbudjetti yksistään on 2/3 maamme yliopistojen yhteenlasketuista budjeteista. Tietoliikenteeseen ja sen kehittelyyn käytetään valtavia summia, vaikka enemmistö maailman ihmisistä ei ole koskaan voinut käyttää puhelinta.

Voiton tavoittelusta on tullut maailmanlaajuisesti ja myös julkisen toiminnan piirissä hallitseva trendi.

Julkiset palvelut ja hyvinvointiyhteiskunta ovat naisille erittäin merkityksellisiä sekä työpaikkoina että hoivapalvelujen saamisen näkökulmasta ja kaiken kaikkiaan jokapäiväisen elämän ja sosiaalisen turvallisuuden kannalta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on ollut kestävin, mutta Suomessa poliittisen eliitin suuntaus on ollut kohti ohuempaa ja ns. markkinavetoisempaa amerikkalaista mallia.

Menetelmänä on ollut hoiva-alojen teollistaminen ja sisältä päin nakertaminen muun muassa työvoiman käytön ’tehostamisella’, vähentämisellä, määräaikaistamisella ja pitämällä yllä alhaista palkkatasoa, joka puolestaan on johtanut aika ajoin kovaan ammattitaitoisten työntekijöiden työvoimapulaan sekä toiminnan tason laskuun.

Suomen julkisen sektorin ohentamisen ja osittaisen alasajon ulkoiset paineet ovat tulleet OECD:n ja EU:n suunnalta muun muassa erilaisten tehostamistekniikoiden ja kilpailuttamissäännösten muodossa.

Erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriö on ollut halukkaasti edistämässä kilpailuttamista ja yksityistämistä markkinayhteiskunnan ideologiaan ja siihen kiinnitettyyn ’välttämättömyyden teknologiaan’ ja argumentaatioon nojaten.

Tähän argumentaatioon on kuulunut myös julkisten palveluiden kyseenalaistaminen inhimillisyyttä ja yhteisöllisyyttä uhkaavan ’asiantuntijavallan’ ja ’byrokratian’ vastustamisella. Samalla naisia on kutsuttu kolmannelle sektorille palkattomaan vapaaehtoistyöhön.

Mallia on ajettu sisään hyvin uusliberalistisin perustein ja vastoin kansalaisten suuren enemmistön voimakkaasti ilmaisemaa kantaa, joka mukaan julkiset palvelut, kuten opetus-sosiaali- ja terveyspalvelut halutaan säilyttää kattavina ja hyvinä ja niistä myös ollaan halukkaat maksamaan.

Tätä kansalaisten kantaa ei haluta kuitenkaan näyttää (median rooli ?) eikä noudattaa; poliittinen ja taloudellinen eliitti näyttääkin paljolti rajanneen puhe- ja toimintavallan itselleen tässä asiassa kansalaisten äänestä ja erityisesti naisten tarpeista ja eduista piittaamatta.

Erityisesti naisilla on paljon menetettävää kaikkialla maailmassa, mikäli globalisaatiokehityksen annetaan riehua valtoimenaan.

Ammattiyhdistysten ja muiden kansalaisjärjestöjen rooli tämän kehityksen kyseenalaistamisessa on viime aikoina lisääntynyt kaikkialla maailmassa, mutta esimerkiksi Englannissa julkisten toiminnan yksityistämisessä mentiin aivan liian pitkälle, ennen kuin ammattiyhdistykset tai muut tahot nostivat kriittistä näkökulmaa ja julkista omaisuutta ja työtä puolustavaa toimintaa. Suomessa ay-liikkeen rooli on ollut heikko ja esiintyminen melko hampaatonta.

Ammattiyhdistyksillä ja kaikilla kansalaisjärjestöillä on edessään suuri haaste globalisaatiokehityksen vaihtoehtojen hakemisessa, näyttämisessä ja käyttämisessä.

Voimme oppia ja saada tukea toinen toisemme kokemuksista ja eri maiden ja alueiden kamppailujen kokemuksista. Englannissa esimerkiksi rautateiden yksityistämistä ollaan kaikessa hiljaisuudessa vetämässä takaisin. Naisten keskustelujen lisääminen sekä paikallinen ja kansainvälinen yhteistyö ovat äärimmäisen tärkeitä naisarvoisen elämän edellytysten turvaajina. Ryhmä suuntautui tuleviin myös Suomessa järjesteillä oleviin globalisaatiokriittisiin foorumeihin.

Eeva Kaukoluoto,
Naisten työpajan vetäjä

Teresa MacKay

Teresa Mackay on Britannian Kuljetus- ja yleisten alojen liiton Kansallisen Elintarviketeollisuus- ja maataloussektorin puheenjohtaja