Maailma odottaa Yhdysvaltojen iskua Irakiin. USA perustelee hyökkäystäänIrakin joukkotuhoaseiden muodostamalla uhkalla. Irakin johtaja SaddamHussein on riisuttava aseista demokratian ja vapauden nimissä. Suurvallan motiivit ovat kuitenkin selkeästi taloudelliset. Öljy ja maakaasu näyttelevät yhä merkittävämpää roolia tämän päivän politiikassa.

Asetarkastajat ovat taas Irakissa mutta merkkejä maailmanrauhaa järisyttävistä aseista ei ole löytynyt. Entä mitä mahdollisia seurauksia USA:n hyökkäyksellä on Lähi-idän kansojen kannalta.

Yleisestä vallitsevasta tilanteesta voi todeta sen verran että Lähi-itä on jo pitkään ollut epävakaata ja epätasapainoista aluetta. Terrorismin vastaista taistelua ollaan käyty virallisesti reilun vuoden verran, sitten syyskuun 11. päivän iskujen. Silti terrorismi voi valitettavasti tänä päivänä paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Palestiinan tilanne on järkyttävä ja lisäksi USA on valmistelemassa voimakasta iskua Irakiin, jonka seurauksena useiden eri arvioiden mukaan miljoonat ihmiset tulevat kärsimään sodan suorista vaikutuksista.

Afganistan on viimeisin esimerkki, mihin suurvalta politiikka voi pahimmillaan johtaa. Seuraukset tulevat aina hiukan perässä. Afganistanissa taistelut ovat taas puhjenneet ja niiden pelätään kiihtyvän. Irakin sota saa kuitenkin ajatuksemme toisaalle, ja sitä USA nimenomaan toivoo. Irak kuitenkaan tuskin tulee olemaan pitkällä tähtäimellä yhtään helpompi maali.

Irakin voi jakaa epävirallisesti kolmeen osaan: Kurdien asuttamaan Pohjois-Irakiin, Etelän Shiia-muslimeihin sekä hallitsevaan vähemmistöön, sunni-muslimeihin. Saddam Hussein on ollut tähän asti se voima joka on pitänyt Irakin edes muodollisesti yhtenäisenä. Saddamin jälkeisestä Irakista kukaan ei tiedä?

Kurdeilla on merkittävä asema USA:n sotasuunnitelmissa. Vaikka he ovat kärsineet ehkä eniten maailmassa Saddam Husseinin epäinhimillisistä otteista, ovat he epäluuloisia aloittamaan taistelun diktaattoria vastaan USA:n aikataulun mukaisesti. Kurdit on petetty useasti aikaisemminkin. He tuntevat myös USA:n etuja tavoittelevan politiikan. Se muistuttaa heitä siinä missä Saddam Husseinkin. Kurdit ovat liian usein joutuneet maksamaan pelinappulan roolistaan.

Eri kurdiryhmiä latistaa myös Turkin suhtautuminen itsenäiseen kurdivaltioon. Turkin asema Irakin suhteen on myös hyvin hankala. Se on taloudellisesti riippuvainen Irakin öljystä. Turkin lentotukikohdat ovat kuitenkin Yhdysvalloille strategisesti elintärkeitä ja turkkilaisten enemmistön mielipiteestä huolimatta, sen hallitus on odottanut lähinnä sopivaa rahallista tarjousta toteuttaakseen suurvallan tarpeet.

Etelän shiiat ovat tunnetusti olleet uskollisia alueen todelliselle voimavaltiolle Iranille, jota voidaan pitää USA:n todellisena uhkana, mikäli otetaan huomioon George Bush nuoremman puheet pahuuden akselista. Shiiojen luisumista Iranin hallintaan pelätään ja pidetään epätodennäköisenä. USA:n ns. demokratia, rajoittuu todennäköisesti Irakin kolmanteen osapuoleen, eli jo hallitsevaan sunni vähemmistöön. Samalla voidaan myös lopettaa arvailut Irakin tulevaisuuden demokratiasta ja valmistautua nukkehallitukseen ja halpaan raaka-aineiden saantiin, tosin millä seurauksilla?

Iranin osallisuus häämöttävässä sodassa on kysymysmerkki. Mahdollinen sisällissodan puhkeaminen Irakissa herättää USA:lle varmasti toiveita, joiden mukaan myös Iranin vanhoillinen johto joutuisi paineiden kasautuessa vaikeuksiin. Irania ovat alkaneet pikkuhiljaa ympäröimään epävakaat naapurit, ja siksi se onkin jatkanut erityisuhdettaan Syyrian kanssa ja alkanut kehittää talouttaan itään. Siellä se käy ahkerasti kauppaa mm. Pakistanin ja Intian kanssa. Vakaa Pakistan turvaisi myös Iranin selustan.

Mikäli Irakissa alkaisi sisällisota, antaisi USA mahdollisesti Iranille luvan tuhota sen oppositio sekasortoisesta Irakista pientä palvelusta vastaan. Iranin oppositio on tähän asti nauttinut Saddam Husseinin suojeluksesta. Iran yrittää tietenkin muiden tavoin hyödyntää tilanteen mahdollisimman hyvin.

Painajaismaisia uhkakuvia luovat kuitenkin mahdolliset Irakin pakolaiset. Iranissa on jo ennalta maailman yksi suurimmista pakolaiskiintiöistä. Voi vain arvailla ihmisten kärsimyksiä ympäristö tuhoista puhumattakaan. Köyhdytetty uraani, jota USA kokeili ensimmäistä kertaa Persianlahden sodassa vuonna 1991 on jättänyt ennennäkemättömiä vaikutuksia alueen luontoon ja ihmisiin. Kuwaitin öljykentät, jotka syttyivät tuleen tuhosivat alueen dramaattisella tavalla. Vielä tänä päivänä 40% Kuwaitin pohjavedestä on tämän seurauksena elinkelvotonta. Puheet mahdollisista rajotetusta ydinaseiden käytöstä hämmästyttävät.

Yhdysvaltain presidentin Bushin valmistelemaan sotaan liittyy liikaa olettamuksia. Hän toivoo pelaavansa domino peliä, jonka seurauksena Saddam Hussein syöstäisiin vallasta. Tässä domino palikoiden melskeessä voi kuitenkin kaatua myös yhden jos toisenkin maan hallitukset. Vaikka Irakin naapurit eivät ole enää pitkään aikaan tukeneet Saddam Husseinin tyrannimaista hallintoa, yrittävät he voimiensa mukaan estää sodan syttymisen. Erittäin vaikeassa tilanteessa tulevat olemaan olemaan etenkin Saudi-Arabia ja Jordania. Myös Egyptin hallinto on puun ja kuoren välissä.

Saudi-Arabian kuningashuone on ehkä kaikkein vaikeimmassa asemassa. Vaikka se on kieltäytynyt toimimaan USA:n rinnalla on sen tilanne jo nyt epävakaa. Alueellinen kaaos ainoastaan lisäisi kuningashuoneen vastaisia voimia. Niinsanottu demokraattinen Irak loisi paineita poliittisen järjestelmän uudistamiseksi eikä Saudi-Arabia olisi enää USA:n kannalta katsoen erityisasemassa.

Arabimaailman monarkiat ovat usein pitäneet tiukasti yhtä muutoksen pelossa. Yhden kuningashuoneen romahtaminen saattaisi johtaa seuraavan romahtamiseen. Useat tutkijat uskovat että juuri näin tapahtuisi. Arabihallitukset ovat heikoilla pohjilla, valtiot ovat riidelleet keskenään, ja tämä vaikeuttaa niiden toimintaa sodan estämiseksi.

USA:n on helppo ostaa jakautuneen arabimaailman hallitusten tuet puolelleen, sillä ne eivät kykene toimimaan yhteisrintamassa. Islamistien suosio onkin kasvussa ympäri arabimaailmaa, eikä vähiten Jordaniassa kuin Kuwaitissakaan.
Jordanian armeija on jo ottanut yhteen islamistien kanssa ja amerikkalaiset ovat joutuneet iskujen kohteeksi Kuwaitissa.

Edellisessä Persianlahden sodassa, mikäli näin voi jo todeta, Jordanian silloinen Kuningas Hussein tuki Irakia. Syyt olivat taloudelliset. Maan nykyinen nuori kuningas Abdullah tuskin toistaa isänsä virhettä. Vuoden 1994 solmittu rauhansopimus Israelin kanssa johti USA:n antamaan taloudelliseen sekä poliittiseen tukeen. Jordania on kuitenkin yhä erittäin riippuvainen Irakin kaupasta ja halvasta öljystä. Mahdollinen sota saattaisi katkaista öljyn ja sähkön toimitukset sekä pimentää Ammanin kadut.

Palestiinalaiset saattavat tulla kärsimään alueen kansoista eniten. Irakin tapahtumat jättävät Israelin Ariel Sharonille vapaat kädet lopettaa itsemurhaiskut. Ylipuolet Jordanian väkiluvusta on palestiinalaisia.
Palestiinaan kohdistuvat Israelin sotatoimet saattavat leimahtaa rajan yli Jordanian puolelle. Näiden tapahtumien eskaloitumista USA ei mielellään ennusta saatika oleta hankkiessaan kannatusta Irakin sotaretkelleen. Toivottavasti!

Sota on usein helppo aloittaa. Sen voittaminen ja seurauksista vastuunottaminen on huomattavasti vaikeampaa. Yksikään ihminen ei pysty varmasti kertomaan, saatika perustelemaan mitä kokonaisseurauksia mahdollisella Irakin sodalla tarkalleen ottaen tulee olemaan. Voi kuitenkin arvailla että hallinnon vaihtaminen Saddam Husseinista toiseen tulee sisältämään paljon muutakin. Se muu tuskin tulee olemaan kenellekkään voitto. Ja mikä liittyy vastuunottamiseen sodan seurauksista, siihen en usko. Nykyinen konflikti jo osoittaa, kuinka tämänhetkinen tilanne on ainoastaan seuraus edellisestä kerrasta, jolloin myös pyrittiin nopeaan ja lyhytnäköiseen ratkaisuun Lähi-idässä.

Karim Maich