| ROHKEAT
KIELTÄYTYJÄT
| |
|
|
| |
 |
|
| |
|
|
Marraskuun lopulla Suomessa vieraili
2 israelilaista miestä, Rami Kaplan (30) ja
Uri Ya´akovi (19), jotka ovat kumpikin kieltäytyneet
palvelemasta israelin armeijaa miehitetyillä palestiinalaisalueilla.
Tällä päätöksellään sekä
Kaplan että Ya´akovi antavat suuren, merkittävän
panoksensa israelilaisten ja palestiinalaisten väliselle
rauhantyölle.
Israelilainen Rami Kaplan on tällä hetkellä
korkea-arvoisin upseeri joka on kieltäytynyt palvelemasta
Israelin armeijaa miehitetyillä palestiinalaisalueilla.
Kaplan järkyttyi Israelin armeijan toiminnasta Gazan-komennollaan
palestiinalaisten toisen kansanousun aikana vuonna 2002. Kaplan
oli määrätty Gazaan rakentamaan muuria, joka
erottaa palestiinalaiset israelilaisista.
"Komentajana minun oli välillä vaikea herätä
aamuisin antamaan käskyjä tuhota muurin tieltä
palestiinalaisten asumuksia, taloja, tehtaita ja oliivipuita,
jotka ovat monen palestiinalaisen elinkeino. Päätökseni
kieltäytyä palvelemasta armeijaani miehitetyillä
palestiinalaisalueilla ei ole Israelin vastainen vaan miehityksenvastainen",
kertoo Kaplan.
"Tein vaikean päätöksen kun kieltäytydyin
palvelemasta palestiinalaisalueilla. Olen erittäin motivoitunut
sotilas, mutta uskon, että palestiinalaisalueiden miehitys
vain pahentaa israelilaisten tilannetta. Miehitys johtaa keskinäiseen
vihaan, katkeruuteen ja epäluuloisuuteen joka taas johtaa
väkivallantekoihin", perustelee Kaplan syitään
kieltäytyä asepalveluksesta Gazassa ja muilla pääosin
palestiinalaisten asuttamilla alueilla.
"En pelkästään kieltäytynyt toimimasta
sotilaana palestiinalaisalueilla vaan tein asiasta julkisen
ilmoituksen, sillä mielestäni palestiinalaisia kohdellaan
väärin. Julkistin kieltäytymiseni vuonna 2002
ja parin viikon päästä asian julkistamisesta
oli muita kieltäytyneitä parikymmentä. Nyt
meitä on yhteensä noin 570", pohtii Kaplan.
Uri Ya´akovi päätti korkeatasoisesta ja armeijauraan
kannustavasta koulusta päästyään kieltäytyä
kokonaan asepalveluksesta. "Koulustani valmistui
tilastollisesti eniten sotilaita", tarkentaa Ya´akovi
koulunsa suhtautumista asepalvelukseen. "Ihmisiä
aivopestiin koulussani mahdollisimman Israel- ja hallitusmyönteisiksi",
kertaa Ya´akovi. "Lain mukaan kouluni päätyttyä
olin sotilas. Kun sanoin armeijan kutsunnoissa, etten halua
armeijaan, minut laitettiin vankilaan kahdeksaksi päiväksi.
Vapauduttuani sieltä ilmoitin, etten edelleenkään
halua liittyä maani sotavoimiin. Minut toimitettiin taas
vankilaan. Olin vankilassa kahdeksan eri kertaa, yhteensä
4,5 kuukautta", kertoo Ya´akovi.
"Kahdeksannen vankilatuomioni päätyttyä
korkea-arvoiset armeijan virkamiehet totesivat, että
minulla on motivaatio-ongelmia armeijan suhteen, joten minut
vapautettiin pakollisesta sotilaspalveluksesta. Minulle ihmiselämä
on pyhä, en halua tuhota tai tappaa yhtäkään
ihmistä", Ya´akovi perustelee päätöstään
kieltäytyä asepalveluksesta.
Yliopistolla 27.11.2003 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa,
toinen pääpuhujista, Uri Ya´akovi kysyi dosentti
Pertti Multaselta ja Anni Sinnemäeltä,
miksi puhumme vain irakilaisten, israelilaisten ja palestiinalaisten
ongelmista ja konflikteista kun samaan aikaan Venäjän
ja Tshetshenian välillä on jatkuvasti vakava, pitkään
jatkunut konflikti. Sekä Multanen että Sinnemäki
sanoivat tietävänsä Tshetshenian tilanteesta
mutta sanoivat myös, että maailmassa on par´aikaa
niin monta, liian monta, konfliktia, jotta niistä voisi
parissa tunnissa käydä kattavan keskustelun.
Leona Kotilainen |