Suomen rauhanpuolustajat:
Rauha, liittoutumattomuus ja kansainvälinen solidaarisuus ovat ajankohtaisia

Suomen Rauhanpuolustajien yleiskokousta Turussa huhtikuun viimeisenä viikonloppuna edelsi turvallisuuspoliittinen keskustelu. Siinä panelistit, Eu- asiantuntijana tunnettu Esko Antola ja professori Pekka Koskinen, esittivät olennaisesti vastakkaiset näkemykset Naton merkityksestä ja tarkoituksesta muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa.


EU-puhetta

Antola arveli, että Naton aika on ohi ja että EU:n syntyyn johtanut integraatiokehitys on merkinnyt rauhanprojektia. Hänen mukaansa EU-jäsenyys tuo mukanaan myös uusiin jäsenmaihin vakautta ja auttaa niitä ratkaisemaan vähemmistöongelmaansa. Hän kantoi huolta siitä, että talodellisesti vahvalta EU:lta puuttuu sotilaalliseen voimaan nojaava poliittinen voima. Uhkien varallekin sotilaallista voimaa tarvitaan – niitä ovat hänen mukaansa epäjärjestys EU:n ulkopuolella, terrorismi, Balkanin tilanne, “sortuneet valtiot”, järjestäytynyt rikollisuus ja joukkotuhoaseeet.

Moni kuulija ei nähnyt uhkia ja niiden ratkaisua näin. Heidän mielestään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisääminen ja rauhandiplomatian ovat parempia keinoja kuin militarismi.

- Naton aika on ohi, päätti Antola vuolaan puheensa.


Suomi kansainvälisessä politiikassa

Rauhanpuolustajien järjestöä pitkään luotsannut professori Pekka Koskinen puuttui puheeseen todeten, että olisi mukava uskoa Antolan näkemykseen Natosta, mutta vaikeaa on.

Pekka Koskinen pohti Suomelta puuttuvaa Venäjän-politiikkaa todeten, että asia koskee myös EU:n turvallisuutta. Venäjän huomioon ottaminen ei ole hänen mukaansa kyyristelyä, vaan yritys asettua Venäjän asemaan ja ymmärtää sen painotukset.

Hän kommentoi käytävää Nato-keskustelua ja siinä käytettyjä arveluttavia argumentteja.

-Ollaanko huonossa viiteryhmässä, jos vastustetaan Nato-jäsenyyttä niin kuin Itävalta. Irlanti ja Ruotsi, kysyi hän viitaten niihin, jotka vetoavat tässä yhteydessä Moldovan ja Kazahstanin tapaisiin maihin.

Koskiselle ei käynyt myöskään palovakuutus-argumentti. Eli vetoaminen Nato-jäsenyyden puolesta sanoen, että vieressä on voimistuva perivihollinen, laajentumishaluinen ja aggressivinen suurvalta ja pitää ajoissa varautua.

- Suomeen kohdistuva uhka liittyy aina yleiseurooppalaiseen kehitykseen ja sen tuomiin uhkiin, toisti hän.

- Ja Naton ajat ovat todella ohi, mutta syytä optimismiin ei ole, päätti Koskinen.


EU:n militarisoiminen on uhka rauhalle

Keskustelun vetänyt puheenjohtaja Markku Kangaspuro puolestaan muistutti, että Suomen hankkimat Hornet-hävittäjät ja armeijan suuntautuminen Nato-yhteensopivuuteen ovat puolen matkan lippu Natoon. Hän toi keskusteluun myös uuden EU:n perustuslain, joka tuo kuvaan EU:n hyökkäyssotiin tarkoitetut iskujoukot. Niiden käyttäminen ei edellytä kansainväliseen oikeuteen perustuvien YK:n ja Etyjin antamaa valtuutusta. Tätä hanketta koskevaa kansalaiskeskustelua tarvitaan nyt EU-vaalien lähestyessä, onhan kyseessä iso muutos ja yritys muuttaa voimassa olevaa rauhanturvalakia, mikä ei saa olla läpihuutojuttu, korosti Kangaspuro.


Rauhanliikkettä historiasta nykypäivään

Ennen yleiskokousta muisteltiin Työpaikkojen rauhantoimikunnan 30-vuotista taivalta.

Tilaisuudesta enemmän Työpaikkojen rauhantoimikunta
–linkin alla.

Samoin käytiin yleiskeskustelu, joka antoi elävän kuvan valtakunnallisesti toimivan rauhanpuolustajien liikkeen tilasta. Eri paikkakunnilla on järjestetty toimintaa rauhanliikkeen toimintapäiviin ja kampanjoihin liittyen ja jäsenistön kehitys on kasvu-uralla.

Tulevasta toiminnasta käydyssä keskustelussa nousi voimakkaana esiin rauhankasvatuksen merkitys ja rauhanaatteeen historiaan palaaminen tilanteessa, jossa kouluihin lähetetään tämän tästä sotaa ihannoivaa aineistoa.
Yleiskokous käsitteli säädetyt asiat ja valitsi uuden johtokunnan jäsenet. Puheenjohtajana jatkaa Markku Kangaspuro.

Terttu Ahokas