Rauhanpuolustajien järjestämä hiljainen kynttilämielenosoitus ja muistohetki Beslanin koulukaappauksen uhreille toi noin parisataa osanottajaa perjantaina 10.9. Uspenskin katedraalin pihalle.

Lyhyessä tilaisuudessa illan hämärtyessä puhuivat Rauhanpuolustajien Anu Harju sekä Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran Veikko Purmonen (ennakkotiedoissa puhujaksi merkitty isä Mitro oli sairastunut).

Katedraalin portaille asetettujen kynttilöiden valossa lähetettiin lämpimiä ajatuksia Pohjois-Kaukasiaan ja toivottiin, että terrorismin kierre saataisiin katkaistua kaikkialla maailmassa.

Anu Harjun avauspuhe Beslan-muistotilaisuudessa Uspenskin katedraalilla 10.9.2004:

Ne tapahtumat, joiden vuoksi olemme täällä tänään, ovat koskettaneet miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Beslanin koulukaappauksessa oli piirteitä, jotka liikuttavat jopa jatkuvien sotien turruttamia mieliä. Mikään peruste ei oikeuta summittaisen väkivallan kohdistamista siviileihin. Silti terrorismin ulottaminen yhteiskunnan haavoittuvimpaan osaan, lapsiin, on erityisen tuomittavaa ja halveksittavaa.

Rauhanpuolustajille tuli heti kaappauksen päätyttyä kyselyitä järjestämmekö asiaan liittyen mielenosoitusta tai vastaavaa. Päätimme pitää pienimuotoisen kynttilämielenosoituksen, koska tuntui siltä että ihmiset halusivat kokoontua yhdessä muistamaan Beslanin kaupungin uhreja. Rauhanpuolustajat ei ole järjestänyt vastaavaa monien muiden terroritekojen jälkeen, ja useat meidänkin piirissämme katsoivat, että tämäntapainen tunteisiin vetoava tilaisuus vie huomion pois itse terrorismin syistä.

Toivomme ettei näin käy. Toivottavasti viimeistään Beslanin uhrien kohtalo saa ihmiset ajattelemaan terrorismia ongelmana, jota ei taltuteta voimakeinoin ja tekemällä ennalta ehkäiseviä iskuja sinne sun tänne, saati kaventamalla eri etnisten ryhmien ihmisoikeuksia. Terrorismi versoo epätasa-arvosta, alistamisesta, työttömyydestä, näköalattomuudesta, demokratian puutteesta. Sitä ei voi ikinä pitää oikeutettuna, mutta sen syitä voi jossain määrin ymmärtää. Noihin syihin pitää puuttua, niiden ratkaisemiseksi valtioiden, järjestöjen, päättäjien on tehtävä yhteistyötä. Tähän Beslanin tapaukseen liittyen toivoimme, että seurauksena ei olisi syvenevä kostonkierre ja että konfliktin kaikki osapuolet olisivat maltillisia, ja etsisivät ja sallisivat vaihtoehtoisia ratkaisuja Pohjois-Kaukasian tulehtuneeseen tilanteeseen. Kaappausta seuranneet reaktiot ja kommentit eivät kuitenkaan lupaa hyvää.

Beslanin asukkaiden ja erityisesti lasten kohtalo sai monet etsimään konkreettista tapaa auttaa Pohjois-Ossetian uhreja. Kirkon Ulkomaanapu on antanut Venäjän Ortodoksikirkolle avustuksen Beslanin lasten auttamiseksi (mm. kriisiapua ja sairaalasänkyjä). Keräyksellä tehdään työtä Beslanin lisäksi sodan jalkoihin joutuneiden lasten puolesta laajemminkin Kaukasiassa, esimerkiksi Tshetsheniassa. Kirkon Ulkomaanavulla on keräystilit Nordeassa ja Sammossa.