Työpaikkojen rauhantoimikunnalla antoisa matka Pietariin
Perinteisellä Pietarin matkalla oli tänä vuonna mukana 46 osallistujaa. Ohjelmaan kuului työpaikkavierailu huippumoderniin Baltika-panimoon, jossa tutustuttiin tuotantolaitoksiin ja kuultiin työntekijöiden olosuhteista. Panimolla ei ole toimivaa ammattiosastoa, mikä kuvastaa hyvin ammattiyhdistysliikkeen nykytilaa Venäjällä. Erityisesti nopeasti kehittyvillä ja menestyvillä aloilla ammatillinen järjestäytyminen on vähäistä.
Matkaan osallistuneet pääsivät myös mukaan talkoisiin. Muutama sata kirjalaatikkoa päätyi rivakasti ihmisoikeusjärjestö Memorialin huomaan. Kirjat olivat Rauhanpuolustajien Tshetshenia-kampanjan satoa, ja Memorial vastaa niiden toimittamisesta perille Groznyin yliopistolle.
Sotilaiden äitien järjestössä tutustuttiin heidän toimintaansa, joka keskittyy pääasiassa auttamaan armeijaa karttavia nuorukaisia ja asevelvollisten aseman parantamiseen Venäjällä, jossa epäinhimillinen kohtelu armeijassa on valitettavan yleistä. Monet nuoret turvautuvat sotilaskarkuruuteen paetakseen hengenvaarallisia olosuhteita, ja järjestö auttaa heitä oikeudenkäynneissä. Vuonna 1991 perustettu järjestö pyrkii vetoamaan ihmisten omaan aktiivisuuteen, jota se tukee esimerkiksi kouluttamalla. Jo muutaman vuoden on toiminut ihmisoikeuskoulu Suojelemme poikiamme. Osa koulutusohjelmasta on juridista tietoa, osa kokemusten vaihtoa.
Yhteistyöseminaarissa Pietarin rauhan ja sovinnon neuvoston kanssa kuunneltiin alustuksia ja käytiin vilkasta keskustelua. Aluksi teemana oli 60-vuotias YK toimijana nykypäivän ja tulevaisuuden konflikteissa. Suomalaisesta alustusosuudesta vastasi Rauhanpuolustajien puheenjohtaja Markku Kangaspuro. Pietarilaisten puheenvuoron piti paikallisen YK-liiton varapuheenjohtaja Vladimir Troitski. Vilkkaan keskustelun jälkeen pietarilaisen metalliteollisuusyrityksen ay-johtaja perehdytti kuulijat ammattiyhdistoiminnan nykytilanteeseen.
Ohjelmaan kuului myös käynti Piskarjovin haustausmaalle, jossa hiljennyttiin muistamaan Leningradin piirityksen satojatuhansia uhreja. Samassa yhteydessä vierailtiin myös pienessä näyttelytilassa, joka kertoo tapahtumista tuolta ajalta. Emäntämme, Pietarin rauhan ja sovinnon neuvoston puheenjohtaja Vera Brovkina kertoi omakohtaisista kokemuksistaan piirityksen ajalta. Vierailu oli erinomainen muistutus rauhanliikkeen velvoitteista: Ei koskaan enää!
Raskaan ohjelman lisäksi vietettiin tietysti yhteistä iltaa pietarilaisten ystävin kera paikallisessa ravintolassa. Ohjelmassa oli musiikkia venäläisistä kansansävelmistä rokkiin. Välissä nautittiin varietee-taiteesta ja tanssittiin letkajenkkaa. Katossa roikkuvaan tunnelmaan yhtyivät myös ohikulkevat pietarilaiset, joiden ilmeistä ikkunan takaa Nevski Prospektilta näki, että mielessä oli: Oi, jospa oisin mukana!
Osa ehti tiiviin ohjelman välissä myös pistäytyä kulttuuririennoissa: baletissa, konserteissa ja sirkuksessa, osa tapasi muiden pietarilaisten kansalaisjärjestöjen edustajia, valokuvataiteilijoita jne.
Paluumatkalle Pietarista lähti väsynyt, mutta tyytyväinen joukko. Lyhyt vierailu naapurimme suurkaupunkiin ei varmasti jäänyt kenellekään viimeiseksi – kaupunki ja sen asukkaat tekevät lähtemättömän vaikutuksen.
Kuvat aukeavat uuteen ikkunaan.
