Turvallisuuspoliittinen kysely presidenttiehdokkaille 2006

Rauhanpuolustajat lähetti turvallisuuspoliitiikka-aiheisen kyselyn kaikille presidenttiehdokkaille. Pyysimme heitä vastaamaan alla oleviin kysymyksiin. Samassa viestissä ehdokkaita pyydettiin myös ilmoittamaan, että he olivat vastaanottaneet kyselyn. Tarkoituksena oli julkaista kyselyn vastaukset Rauhan Puolesta -lehdessä ja www-sivuilla.

Määräaikaan mennessä saimme vastaukset kahdelta ehdokkaalta, vihreiden Heidi Hautalalta ja kristillisdemokraattien Bjarne Kallikselta. Tarja Halosen vaalitoimistosta ilmoitettiin kohteliaasti pian viestin lähettämisen jälkeen, ettei Halonen ehdi vastata kyselyyn. Ehdokas Niinistön taholta viesti kuitattiin vastaanotetuksi, mutta vastauksia kysymyksiin ei tullut. Keskustapuolueen vaalitoimistosta saimme viestin, jossa tiedusteltiin kahta asiaa: Miten muut ehdokkaat ovat suhtautuneet kyselyynne ja mikä on vastausten ehdoton deadline? Loput ehdokkaat eivät reagoineet kyselyymme millään tavalla.

Turvallisuuspolitiikka ja siihen liittyvät kysymykset ovat yksi merkittävä asia presidenttiehdokkaan valinnassa. Näitä kysymyksiä silmällä pitäen voi seurata muidenkin ehdokkaiden puheita ja esiintymisiä ennen vaaleja.

Tässä kahden ehdokkaan vastaukset, jotka julkaistaan ainoastaan netissä.

***

1) Luettele mielestäsi kolme merkittävintä turvallisuusuhkaa, joiden torjumiseen Suomen tulisi ensisijaisesti varautua.

2) Pitäisikö mielestäsi Suomen liittyä Natoon?

3) Mikäli Nato-jäsenyys tulisi ajankohtaiseksi, pitäisikö asiasta järjestää kansanäänestys?

4) Euroopan unionille varustetaan parhaillaan nopean toiminnan joukkoja. Pitäisikö mielestäsi EU:n sotilaallista kapasiteettia kehittää vielä pitemmälle, ja miten?

5) Hyväksyisitkö missään olosuhteissa ydinaseiden läsnäolon, mukaan lukien kauttakulun, Suomen ilmatilassa, merialueilla tai maaperässä?

6) Pitäisikö mielestäsi siviilipalvelusaikaa lyhentää vastaamaan aseellisen palveluksen pituutta?

7) Nimeä kolme suomalaista henkilöä, joiden turvallisuuspoliittista asiantuntemusta arvostat eniten.

8) Nimeä kolme kansainvälistä/ulkomaalaista henkilöä, joiden turvallisuuspoliittista asiantuntemusta arvostat eniten.

9) Onko mielestäsi oikein, että suomalaista mm. PATRIA:n valmistamaa aseteknologiaa käytetään konfliktialueilla?

10) Tarvitseeko Suomi nykyistä enemmän maahanmuuttajia?

11) Pitäisikö Suomeen vuosittain otettavien kiintiöpakolaisten määrää lisätä?

Bjarne Kallis, kristillisdemokraatit

1) Uhat ovat: ydinonnettomuus lähialueellamme, järjestäytynyt kansainvälisen rikollisuus ja pandomia
2) Ei ole mitään tarvetta liittyä, mutta jäsenyys on mahdollinen vaihtoehto tulevaisuudessa
3) Pitäisi
4) Näin tapahtuu koko ajan, enkä pidä sitä huonona jos sen kautta voidaan estää suurempia ihmiskatastrofeja
5) En
6) Molempia tulisi lyhentää
7) Niitä on niin paljon enkä halua nostaa ketään muiden yläpuolelle
8) Sama vastaus kuin edellä
9) Jos sitä käytetään konfliktin toista osapuolta vastaan, niin se ei ole periaatteessa oikein. Riippuu myös muista tekijöistä, mutta periaatteessa siis ei
10) Ei tällä hetkellä tarvitse, mutta ovat kyllä muuten tervetulleita
11) Olen sanonut, että kyllä ja nimenomaan sellaisia jotka ovat kaikkein huonoimmassa asemassa. esim. invaliidit

Heidi Hautala, vihreät

1) Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhkista suurin on ilmastonmuutos. Rajun sään tuhot maailmalla, kehitysmaiden kurjistuminen ja ympäristöpakolaisuus heijastuvat myös tänne pohjolaan. Hallitsemattoman ilmastonmuutoksen ja esimerkiksi Golf-virran hidastumisen vaikutuksia Suomelle voimme vain arvailla.

Ydinvoimaan liittyy aina onnettomuuden riski. Venäjän ydinturvallisuuden puutteet, huonokuntoiset ydinreaktorit ja Jäämeren laivaston ydinkäyttöiset alukset ovat Suomelle turvallisuusuhka. "Rauhanomaisen" ydinvoiman myötä myös ydinaineiden leviäminen on maailmanlaajuinen riski.

Vaikka Suomi ei ole terrorismin pääasiallisia kohdemaita, ei meilläkään ole varaa olla varautumatta mahdolliseen terrori-iskuun. Terrorismin torjunnassa on valvottava, ettei se aiheuta enempää haittaa kuin hyötyä. Parhaillaan ollaan huolestuttavasti kaventamassa ihmisoikeuksia kuten oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Tiedot Yhdysvaltain salaisista terrorismin vastaisista verkostoista pidätyskeskuksineen ovat erittäin huolestuttavia.

2) Naton merkitys on vähenemässä, vaikka se hakeekin uutta roolia uusien uhkien torjunnasta. Natoon liittyminen olisi ratkaisu väärään ongelmaan, enkä sitä kannata.

On aika vapautua siitä ajatuksesta, että Suomella on Venäjän sotilaallisen uhkan aiheuttama turvallisuusvaje, joka voitaisiin poistaa sotilaallisesti liittoutumalla.Tällä hetkellä on melko epäselvää mihin suuntaan Nato on kehittymässä, se on kuitenkin vielä melko paljon USA:n ohjattavissa. Yhdysvaltain pitäisi lakata toimimasta omavaltaisena maailmanpoliisina, joka on omiaan pikemminkin pahentamaan terrorismin kaltaista uutta uhkaa.

3) Kyllä pitäisi. Haluan presidenttinä puolustaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja tuoda isoja asiakysymyksiä kansalaisten päätettäviksi. Neuvoa-antavien kansanäänestysten lisäksi pitäisi voida järjestää myös päättäviä kansanäänestyksiä, tämä olisi seuraavan perustuslakiuudistuksen keskeinen tehtävä.

4) EU:n jäsenmaiden sotilaallista kapasiteettia tarvitaan yhteisiin kriisinhallintaoperaatioihin, joilla puututaan laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin tai kansanmurhiin. EU:n ei kuitenkaan pidä kilpailla Yhdysvaltojen kanssa sotilaallisessa kapasiteetissa vaan keskittyä pikemminkin konfliktien ennaltaehkäisyyn koko laajalla politiikkakirjollaan sekä siviilikriisinhallintaan. Suomen paras saavutus Euroopan unionissa on, että sotilastoiminnan rinnalle on hyväksytty ei-sotilaallinen kriisinhallinta.

5) En osaa kuvitella tilannetta, jossa voisin hyväksyä ydinaseita Suomeen.

6) Siviilipalvelusajan pitäisi vastata asepalveluksen pituutta. Siviilipalveluksen kesto ei tällöin aiheuttaisi Suomelle ongelmia kun siviilipalvelusta ja aseellista palvelusta tarkastellaan ihmisoikeusnäkökulmasta. Siviilipalvelus on nykyään kestoltaan yli kaksinkertainen varusmiesten yleisimpään palvelusaikaan verrattuna ja yli puolitoistakertainen keskimääräiseen nähden.

7) Arvostan presidentti Martti Ahtisaaren turvallisuuspoliittista asiantuntemusta ja rauhansolmimistaitoja. Hänen maailmankuvansa perustuu uuteen laajaan turvallisuuskäsitykseen. Elisabeth Rehn kuuluu samaan sarjaan, ja hän on tehnyt suuren työn mm. nostaessaan naisten kokemukset konflikteissa näkyviin. Pekka Haavisto on kolmas suomalainen, joka on nousemassa samaan sarjaan.

8) EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Javier Solana on avarakatseinen ja taitava toimija.

9) Ei. Jos EU:n yhteiset asevientisäännöt eivät tätä vielä kiellä, niitä on tiukennettava ja samalla saatettava oikeudellisesti jäsenmaita sitoviksi. Kaikkien EU-maiden tulisi päättää aseviennistään julkisesti (kuten Suomessa).

10) Ehdottomasti! Suomi ikääntyy nopeammin kuin mikään muu maa maailmassa. Jotta hyvinvointiyhteiskunnan toiminta ja rahoituspohja voidaan turvata, Suomeen tarvitaan huomattavasti enemmän maahanmuuttajia. Suomessa asuvien maahanmuuttajien osaaminen on saatava nykyistä paremmin käyttöön työelämässä.

Kaikkien maahanmuuttajien kotouttamiseen ja kotimaisten kielten oppimiseen on panostettava. Paras keino vähentää ennakkoluuloja on auttaa eri taustaisia ihmisiä, kuten muslimimaahanmuuttajia, integroitumaan yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi.

11) Suomen on kannettava vastuunsa maailman pakolaisista ja tarjottava turvapaikka nykyistä useammalle. Pakolaiskiintiöitä on nostettava selvästi nykytasosta.

Vaikka usein ainoa keino päästä hakemaan turvapaikkaa on tulla maahan laittomasti, ei turvapaikan hakijoita saa kohdella kuin rikollisia. Perheiden yhdistämisen tulee tapahtua mahdollisimman nopeasti. On kunnioitettava ihmisen oikeutta perustaa perhe Suomessa samoin kuin ennen maahanmuuttoa alkanutta perhe-elämää.