Maailmankaupat

Maailmankaupat ovat toiminnallaan osoittaneet, että kehitysmaiden kanssa voidaan käydä kauppaa myös ihmistä ja luontoa kunnioittaen. Maailmankauppojen toimintaidea, “reilu kauppa” pyrkii nimenomaan tarjoamaan vaihtoehdon nykyiselle kehitysmaiden ihmisten ja luonnon riistoon perustuvalle ylikansallisten yritysten hallitsemalle kansainväliselle kaupalle.

Reilulla kaupalla pyritään myös kaventamaan jatkuvasti kasvavaa Etelän ja Pohjoisen välistä kuilua. Kysymys ei kuitenkaan ole kehitysavusta, vaan yksinkertaisesti siitä, että Etelän tuottajille maksetaan oikeudenmukainen hinta, tuodaan jalostettuja tuotteita ja kauppaa käydään ilman välikäsiä. Näin kehitysmaiden ihmiset voivat parantaa elinolojaan itse haluamallaan tavalla.

Ensimmäisen Maailmankaupan perusti kansalaisjärjestö Oxfam Englannissa vuonna 1964. Seuraavina vuosina kauppoja avattiin myös Hollannissa ja Saksassa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Nykyään maailmankauppaliike on suurin ja suurelle yleisölle varmasti tunnetuin kehitysmaa-asioihin keskittyvä kansalaisjärjestöliike. Euroopassa on noin 3000 Maailmankauppaa ja lisäksi kymmeniä tuhansia myyntipisteitä. Myös USA:ssa, Kanadassa, Australiassa ja Japanissa on voimakas maailmankauppaliike. Euroopan Maailmankaupoissa työskentelee 50 000 ihmistä, useimmat vapaaehtoistyöntekijöinä. Reilun kaupan kokonaisliikevaihto Euroopassa on noin miljardi markkaa ja se kasvaa noin viiden prosentin vuosivauhtia. Maailmankaupat tuovat tuotteita 45 eri kehitysmaan 800 tuottajayhteisöltä, jotka työllistävät noin 5 miljoonaa ihmistä.

Reilun kaupan periaatteet

Maailmankauppojen toiminnassa noudatetaan molempia osapuolia sitovia ja toisiaan edellyttäviä periaatteita. Kaikissa Euroopan Maailmankaupoissa noudatetaan samantapaisia periaatteita ja Euroopan Maailmankauppojen yhteistyöjärjestö, NEWS (Network of European World Shops) on myös hyväksynyt kaikkia koskevat yhteiset minimikriteerit. Seuraavassa ovat tärkeimmät Suomen maailmankaupoissa noudatettavat kriteerit.

  1. Oikeudenmukainen hinta. Käytännössä tämä tarkoittaa laajasti maailmanmarkkinoilla myytävien tuotteiden (esim. kahvi, tee, kaakao jne) tuottajalle noin puolitoista - kaksi kertaa maailmanmarkkinahintaa korkeampaa kiinteää hintaa. Tekstiileistä, vaatteista ja käsitöistä tuottajan saama hinta on useimmiten moninkertainen samoja tai samatyyppisiä tuotteita välittävien “jobbarien”, merkkifirmojen tai kaupan keskusliikkeiden maksamaan hintaan verrattuna. Lisäksi kauppaa käydään aina ilman välikäsiä, jotka normaalisti ottavat hyvinkin suuren osan kauppahinnasta.
  2. Pyritään tuomaan maahan mahdollisimman pitkälle jalostettuja tuotteita, jolloin myös jalostusarvo jää alkuperämaahan pelkän raaka-ainehinnan lisäksi. Tämä on myös maailmankaupan tärkeimmän rakennevääristymän - Etelä tuottaa raaka-aineita ja Pohjoinen jalostettuja tuotteita - kannalta keskeinen periaate. Suomen Maailmankaupat tuovat miltei pelkästään jalostettuja tuotteita. Teollisuustuotteissa (esim. vaatteet) tämä periaate tarkoittaa myös sitä, että käytetään paikallisia materiaaleja ja kaikki työ tehdään paikallisesti.
  3. Kauppaa käydään ilman välikäsiä. Paitsi että usein puoletkin kauppahinnasta rokottavat jobbarit ja ylikansalliset yhtiöt putovat pois, tämä merkitsee sitä, että maahantuojien ja tuottajien välille syntyy suora henkilökohtainen yhteys. Vieraillaan toistensa luona, käydään kirjeenvaihtoa; tämä on ehkäpa molemmille osapuolille antoisin osa toimintaa.
  4. Pyritään pitkäaikaisiin, kestäviin kauppasuhteisiin. Jatkuvuutta pyritään edistämään myös siten, että osa kauppahinnasta maksetaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen.
  5. Tärkein tuottajayhteisöä koskeva periaate on demokraattisuus. Palkoista, tulosten jaosta, työolosuhteista jne. päätetään yhdessä.
  6. Lasten ja naisten aseman parantaminen. Oikeudenmukaisen hinnan maksaminen tuottajille on paras tapa vastustaa lapsityövoiman käyttöä, koska ongelman tärkein syy on juuri köyhyys. Suurin osa tuottajayhteisöistä on naisten osuuskuntia, joiden tärkeimpiä päämääriä on naisten aseman parantaminen.
  7. Tuotannon ekologisuus on yhä tärkeämpi periaate. Tuottajayhteisöjen toiminta on aina ollut jo perustoiltaan suhteellisen ympäristöystävällistä: tuotanto on pienimuotoista, käytetään paikallisia raaka-aineita jne. Myös maataloustuottajien viljelymenetelmät ovat joko luomua tai lähellä sitä.

Suomen Maailmankaupat

Suomessa Maailmankauppoja on ollut 20 vuotta. Ensimmäinen, Oulun Juuttiputiikki perustettiin vuonna 1979. Tällä hetkellä kauppoja on kolmisenkymmentä, pohjoisin Inarissa ja eteläisin Tammisaaressa. Lisäksi toimii muutamia yhdistyksiä, joilla ei ole pysyvää myyntitilaa. Kaupat toimivat pääasiassa vapaaehtoisvoimin, mukana toiminnassa on kaikkiaan puolen tuhatta ihmistä. Vain kolmella kaupalla on vakituinen työntekijä, mutta useassa kaupassa työskentelee myös työllistämisvaroin palkattuja työttömiä. Kauppojen yhteinen liikevaihto on seitsemän miljoonaa markkaa. Useimmat kaupat myyvät myös ekotuotteita, uusiopaperia, pesuaineita jne. ja niiden osuus myynnistä on noin viidennes. Kaupat maksavat normaalin arvonlisäveron ja tullimaksuja, jotka nielevät viidenneksen liikevaihdosta. Mahdollisesta voitosta veroa ei makseta, koska se käytetään tuottajakumppanien tukemiseen ja tiedotustoimintaan. Turun Aurinkotehtaalla majaansa pitävä Maailmankauppojen liitto on kauppojen yhteistyöelin ja se on jäsenenä myös NEWS:ssä.

Suomen Maailmankaupoilla on runsaat 30 tuottajakumppania Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa. Kaikkiaan suomalaisten ostokset Maailmankaupoista työllistävt noin 1000 ihmistä Etelässä.

Suomen Maailmankaupat eroavat muista eurooppalaisista siinä, että Suomessa ei ole maahantuonnista vastaavaa keskusta, vaan maahantuontia harjoittavat useat - tällä hetkellä seitsemän - kaupat itsenäisesti. Toinen erottava tekijä on se, että Suomessa on toteutettu (muiden eurooppalaisten mielestä) hullunrohkeita yrityksiä: maailmankauppapurjelaiva Estelle ja Tansanian kahvinpaahtimoprojekti, joista molemmista enemmän tuonnempana.

Kauppoja ylläpitävät aatteelliset, sitoutumattomat yhdistykset, joiden toimintaan kuuluu myös vaikuttaminen Suomen ja EU:n kauppapolitiikkaan tiedottamalla ja kampanjoimalla sekä maailmankauppaan liittyvistä kysymyksistä tiedottaminen suurelle yleisölle. Yhdistykset ovat olleet mm. mukana NEWS:in euroopanlaajuisissa kampanjoissa ja kansalaisjärjestöjen WTO-kampanjoissa. Maailmankauppojen liitto julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Maailmankauppalehteä, kampanjamateriaalia ja kirjoja.

Estelle

Estelle on suomalaisen maailmankauppaliikkeen lippulaiva - kirjaimellisesti. Se on kolmimastoinen valtamerikelpoinen purjelaiva. Pituutta laivalla on 53 metriä, purjepinta-alaa 645 neliömetriä ja lastia siihen mahtuu 220 tonnia. Estelle syntyi hullunrohkeasta ideasta alkaa kuljettaa reilun kaupan tuotteita tuulivoiman avulla Afrikasta Suomeen. Viidentoista vuoden työn jälkeen ideasta on tulossa todellisuutta. Vanhasta hiekankuljetusaluksesta talkoovoimin kunnostettu laiva valmistui vuonna 1996 ja sen jälkeen on jo koluttu Itämeren sekä Saksan ja Hollannin satamia. Valtamerikatsastus toteutui kesäkuussa 1999. Keväällä vuonna 2000 on tarkoitus purjehtia Välimerelle ja rantautua sekä Euroopan että Afrikan satamiin. Ohjelmassa on tiedotustoimintaa, miehistön koulutusta ja rahdin kuljetusta. Tulevaisuudessa päämääränä on suunnata muutama tuhat kilometriä etelämmäs menolastina mm. kunnostettuja polkupyöriä, ompelukoneita ja vaatteita ja paluulastina kahvia ja muita reilun kaupan tuotteita.

Suomalaisten tuottajakumppanit Etelässä

Suomen kuten muidenkin Euroopan maiden tuottajakumppanit Etelässä ovat useimmiten osuuskuntia ja varsinkin Aasiassa useimmiten pääosa työntekijöistä on naisia. Useimmiten ne ovat myös yhteiskuntansa muutosvoimia, joiden päämääriin kuuluvat mm. kaikkein huonoimmassa asemassa olevien, naisten, vammaisten ja sairaiden aseman parantaminen, taistelu eriarvoisuutta vastaan, alkuperäiskansojen aseman parantaminen ja kulttuurin säilyttäminen ja ympäristökysymykset. Useimpien periaatteena on myös tuottaa sekä kotimaan markkinoille että vientiin Maailmankaupoille. Seuraavassa esitellään neljä erilaista tuottajakumppania.

Aj Quen, Guatemala

Turun Maailmankaupan tuottajakumppani Aj Quen on vuonna 1981 perustettu katto-osuuskunta, johon kuuluu 30 itsenäistä tuottajaryhmää. Kaikkiaan ryhmissä työskentelee yli tuhat työntekijää ja heistä 96 prosenttia on naisia. Aj Quenin tavoitteita ovat intiaanien perinteisen käsityöperinteen säilyttäminen ja tunnetuksi tekeminen, tiedon levittäminen sekä käsityöläisten ja erityisesti naisten elinolosuhteiden parantaminen. Aj Quen tukee jäsenryhmiään tuotannossa, myynnissä, markkinoinnissa ja koulutuksessa. Lisäksi ryhmillä on omia terveydenhoitoon, lukutaitoon ja ravitsemukseen liittyviä ohjelmiaan.

Aj Quenin tuotevalikoimaan kuuluu satoja erilaisia perinteisillä menetelmillä tehtyjä etnokäsitöitä: laukkuja, kankaita, vaatteita, kuvakudoksia jne. Ryhmät käyttävät paikallisia materiaaleja ja usein tuotteet tehdään langasta asti valmiiksi ryhmän toimesta. Aj Quen myy tuotteitaan useille Maailmankaupoille Euroopassa ja USA:ssa sekä myös paikallisille markkinoille.

Dezign Oy, Zimbabve

Ruohonjuuren kauppakumppani, vuonna 1987 perustettu Dezign on esimerkki sosiaaliset, ekologiset ja kaupalliset päämäärät yhdistävästä yrityksestä. Sen perustivat kaksi Etelä-Afrikan apartheid-hallintoa paennutta ihmistä. Yrityksen politiikkana on alusta asti ollut työntekijöiden ja johdon eron kaventaminen ja täysin demokraattisen työyhteisön luominen. Tämä politiikka johti siihen, että tänä vuonna yritys siirtyi kokonaan sen 150 työntekijän omistukseen.
Palkat ovat yrityksessä 36 prosenttia korkeammat kuin muissa alan tehtaissa ja lisäksi työntekijät saavat 10 prosentin osuuden vuotuisesta voitosta. Yrityksellä on rahasto, josta työntekijät voivat saada halpakorkoista lainaa. Työntekijöillä on myös ilmainen terveydenhuolto. Dezign tukee taloudellisesti myös paikallisten kansalaisjärjestöjen kehitys- ja ympäristöprojekteja.

Yritys on erikoistunut kankaanpainantaan, erityisesti t-paitoihin. Paidoissa käytetään paikallisesti viljeltyä ekopuuvillaa ja painatuksessa käytetään ekologisia, myrkyttömiä värejä. Paitojen kuvat ovat paikallisten taiteilijoiden tekemiä ja he saavat tekijänoikeuskorvauksen työstään. Myös yrityksen toisen päätuotteen, postikorttien kuvat ovat paikallisten taiteilijoiden käsialaa.

Bethany Colony, Intia

Oulun Juuttiputiikin tuottajakumppani, Bethany Colony valmistaa mm. erittäin suosittuja ja kestäväksi todettuja raidallisia selkäreppuja sekä olkalaukkuja, vauvankantoliinoja ja passipusseja. Bethany on leprasairaille perustettu kyläyhteisö, jonka osana toimiva käsityöosasto työllistää noin 200 ihmistä. Lisäksi kylässä toimii klinikka ja vuodeosasto, muovinpuristamo, kauppapuutarha ja koulu. Kylässä on myös Bethanyn antamien pienien lainojen avulla perustettuja pienyrityksiä: kauppa, kioskeja, polkupyöräkorjaamo jne.

Lepra on yleisesti kammoksuttu sairaus ja leprapotilaisiin suhtaudutaan hyljeksien. Intiassa he joutuvat usein kerjäämään elantonsa. Bethany tarjoaa leprasairaille paitsi työn ja elannon, myös ihmisarvoisen elämän.

Käsityöosastolla työntekijät ovat pääasiassa naisia. Kukin tekee töitä oman terveydentilansa mukaan ja kaikilla on sama palkka, vaikka sairaimpien työtahti on hitaampi kuin muiden. Päätöksenteko tapahtuu työntekijöiden viikoittaisissa kokouksissa. Tuotteet menevät pääasiassa Euroopan Maailmankaupoille, mutta myös kotimaan markkinointiin ollaan nyt panostamassa.

Tansanian kahvinpaahtimoprojekti

Vuosikymmenen alussa Tampereen kehitysmaakauppa osti Espanjasta käytetyn kahvinpaahtolinjan, joka kunnostettiin Suomessa ja toimitettiin Tansaniaan. Myöhemmin toimitettiin myös suodatinkahvin pakkauslinja sekä teenpussituskone. Parin vuoden ajan suomalaiset ovat ainoina eurooppalaisina voineet nauttia kehitysmaassa loppuun asti jalostettua reilun kaupan kahvia.

Paahtimo toimitettiin valtioenemmistöiselle Tanzania Tea Blenders Ltd:lle, jolta Tampereen Kehitysmaakauppa on ostanut Africafe -pikakahvia ja mm. Kilimanjaro teetä jo vuodesta 1985. Länsimaiden hallitukset ovat painostaneet Tansaniaa yksityistämään TTB:n. Tämän takia paahtimo on suojattu siten, että mahdollinen yksityistäminen ei vaikuta siihen.

Paahtimon käyttämä raaka-kahvi ostetaan kahdelta kahvin pienviljelijöiden osuuskunnalta. Jo vuonna 1924 perustettu K.N.C.U. on Afrikan vanhin osuuskunta. Osuuskunnan 135 000 jäsentä kuuluvat pääasiassa Kilimanjaro vuoren alueella asuvaan chagga -alkuperäiskansaan. Osuuskunnan johto valitaan yleisillä vaaleilla. K.C.U. -osuuskuntaan kuuluu

25 000 pienviljelijää, jotka asuvat Victoria-järven länsirannalla. Osuuskunnalla on oma koulutusrahasto, joka ylläpitää kolmea yläasteen koulua alueellaan ja lisäksi tukee muita, valtiollisia kouluja.

Tansania tuottaa vuodessa noin 50 miljoonaa kiloa kahvia, lähes tarkkaan yhtä paljon kuin suomalaiset kuluttavat. Kahvia viljellään lähes pelkästään pienillä perheviljelmillä, joita on 400 000. Maa saa vientituloistaan maailmanmarkkinahinnoista riippuen 20-40 prosenttia kahvista. Vain pari prosenttia kahvista myös paahdetaan Tansaniassa. Tampereen kehitysmaakaupan toimittama paahtimo kaksinkertaisti maan paahtimokapasiteetin.

Maailmankauppojen liitto ry

Kirkkotie 6-10
20540 Turku
p. 02 237 4990
f. 02 237 1670
sposti: maailmankaupat.liitto@sci.fi
http://www.maailmankaupat.fi

Maailmankaupat

Sateenkaari
Myllykoskentie 13
46800 ANJALANKOSKI
p. 05-3255700

Makasiini
Pappilantie 2
02770 ESPOO
p. 09-805 5225

Ruohonjuuri Oy
Mannerheimintie 13 A
00100 HELSINKI
p. 09-445 465
f. 09-446 417
http://stellapolaris.com/ruohonjuuri

Uusi Vaihde
Rauhanasema, Veturitori
00520 HELSINKI
p. 09-144 641

Maailmankauppa Kirahvi

Turuntie 2
13100 HÄMEENLINNA
p. Antti 0400-462 056

Inarin kehitysmaakauppa
Kukkolan liiketalo
Ivalontie 12
99800 IVALO
p: 016-662 005

Joensuun Maailmankauppa
Kansalaistalo
Kauppakatu 32
80100 JOENSUU

Emmaus-Jokioinen
Keskuskatu 14
31600 JOKIOINEN

Maailmankauppa Mango
Kauppakatu 5
40100 JYVÄSKYLÄ
p. 014-216 431
Mango@maailmankauppa.inet.fi

Järvenpään kehitysmaakauppayhdistys ry
c/o Antti Suniala
Taalarintie 15
02770 ESPOO
p. 09-855 0941
0422-324 465

Runtinpuoti
Kauppakatu 33
87100 KAJAANI

Kemin Maailmankauppa
Kauppakatu 12 3.krs.
94100 KEMI

Kokkolan Kehitysmaakauppa
Torikatu 4
67100 KOKKOLA

Kotkan kehitysmaakauppa
Kauppakatu 2
48100 KOTKA
p. 05-217 686

Kuhmon kehitysmaakauppayhdistys
Seurakuntakeskus
c/o Lauri Komulainen
Matalatie 81
88900 KUHMO
p. 08-651 745
0400-295 966

Elämänlanka
Torikatu 17
70110 KUOPIO
p. 017-261 4774

Maailmankauppa Sikitiko
Kauppakatu 25
53100 LAPPEENRANTA
p. 05-415 3651

Lohjan Maailmankauppa
Kalevankatu 1
08100 LOHJA
p. 019-331 646

Karibu
Kauppahalli
50100 MIKKELI
p. 015-369 133

Juuttiputiikki
Hallituskatu 10
90100 OULU
p. 08-311 5189
http://www.netppl.fi/juutti/

Karibu
Satamakatu 2
68600 PIETARSAARI
p. 015-234 184

Hiirenkorva
Koulukatu 3
92100 RAAHE
p. 08-221 781

Maailmankauppa Elimu.
Korkalonkatu 12
96100 ROVANIEMI
p. 016-318 218

Savonlinnan kehitysmaakauppa
Olavinkatu 42
57100 SAVONLINNA
p. 015-514 456

Tampereen kehitysmaakauppa
Kohmankaari 3
33310 TAMPERE
p. 03-3446 770

Maailmankauppa Tasajako
Kehräsaari B-talo
33200 TAMPERE
p. 03-222 8826

Maailmankauppa Aamutähti
Eerikinkatu 5
20100 TURKU
p. 02-2502 191

Rauhanpuolustajien kehitysmaakauppa

Vuorikatu 15 A
23500 UUSIKAUPUNKI
p. 02-841 6532

Endelea
Raastuvankatu 25
65100 VAASA
p. 06-312 7547

Äetsän Seudun kehitysmaaseura

Kontintie 5
38300 KIIKKA

Yhdistykset, joilla ei ole liiketilaa:

Afrikan Tähti ry
Mannerheimintie 13 A
00100 HELSINKI

Hyvinkään kehitysmaayhdistys
c/o Lindstedt
Kansankatu 29 A 4
05900 HYVINKÄÄ

Porin kehitysmaakauppayhdistys
Ulla Mäkinen
Vanha Vaasantie 547
29720 LAMPPI

Riihimäen kehitysmaakauppayhdistys

Aki Voutilainen
Otavankatu 2 C 35
11130 RIIHIMÄKI

Sodankylän kehitysmaa-kauppayhdistys ry
c/o Auli Lehmusvuo
Sattaskuja 22
99600 SODANKYLÄ

Uusi Tuuli ry
Kirkkotie 6-10
20540 TURKU

[Edellinen sivu: Lähdeluettelo] [Takaisin sisällysluetteloon] [Seuraava sivu: Aktivoidu]


Sivut päivitetty 29.1.1999.
Lähetä palautetta:

heikki.wilenius@iki.fi tai tuomas.yla-anttila@helsinki.fi