 MaailmankaupatMaailmankaupat ovat toiminnallaan osoittaneet, että kehitysmaiden kanssa voidaan käydä kauppaa myös ihmistä ja luontoa kunnioittaen. Maailmankauppojen toimintaidea, “reilu kauppa” pyrkii nimenomaan tarjoamaan vaihtoehdon nykyiselle kehitysmaiden ihmisten ja luonnon riistoon perustuvalle ylikansallisten yritysten hallitsemalle kansainväliselle kaupalle. Reilulla kaupalla pyritään myös kaventamaan jatkuvasti kasvavaa Etelän ja Pohjoisen välistä kuilua. Kysymys ei kuitenkaan ole kehitysavusta, vaan yksinkertaisesti siitä, että Etelän tuottajille maksetaan oikeudenmukainen hinta, tuodaan jalostettuja tuotteita ja kauppaa käydään ilman välikäsiä. Näin kehitysmaiden ihmiset voivat parantaa elinolojaan itse haluamallaan tavalla. Ensimmäisen Maailmankaupan perusti kansalaisjärjestö Oxfam Englannissa vuonna 1964. Seuraavina vuosina kauppoja avattiin myös Hollannissa ja Saksassa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Nykyään maailmankauppaliike on suurin ja suurelle yleisölle varmasti tunnetuin kehitysmaa-asioihin keskittyvä kansalaisjärjestöliike. Euroopassa on noin 3000 Maailmankauppaa ja lisäksi kymmeniä tuhansia myyntipisteitä. Myös USA:ssa, Kanadassa, Australiassa ja Japanissa on voimakas maailmankauppaliike. Euroopan Maailmankaupoissa työskentelee 50 000 ihmistä, useimmat vapaaehtoistyöntekijöinä. Reilun kaupan kokonaisliikevaihto Euroopassa on noin miljardi markkaa ja se kasvaa noin viiden prosentin vuosivauhtia. Maailmankaupat tuovat tuotteita 45 eri kehitysmaan 800 tuottajayhteisöltä, jotka työllistävät noin 5 miljoonaa ihmistä. Reilun kaupan periaatteetMaailmankauppojen toiminnassa noudatetaan molempia osapuolia sitovia ja toisiaan edellyttäviä periaatteita. Kaikissa Euroopan Maailmankaupoissa noudatetaan samantapaisia periaatteita ja Euroopan Maailmankauppojen yhteistyöjärjestö, NEWS (Network of European World Shops) on myös hyväksynyt kaikkia koskevat yhteiset minimikriteerit. Seuraavassa ovat tärkeimmät Suomen maailmankaupoissa noudatettavat kriteerit.
Suomen MaailmankaupatSuomessa Maailmankauppoja on ollut 20 vuotta. Ensimmäinen, Oulun Juuttiputiikki perustettiin vuonna 1979. Tällä hetkellä kauppoja on kolmisenkymmentä, pohjoisin Inarissa ja eteläisin Tammisaaressa. Lisäksi toimii muutamia yhdistyksiä, joilla ei ole pysyvää myyntitilaa. Kaupat toimivat pääasiassa vapaaehtoisvoimin, mukana toiminnassa on kaikkiaan puolen tuhatta ihmistä. Vain kolmella kaupalla on vakituinen työntekijä, mutta useassa kaupassa työskentelee myös työllistämisvaroin palkattuja työttömiä. Kauppojen yhteinen liikevaihto on seitsemän miljoonaa markkaa. Useimmat kaupat myyvät myös ekotuotteita, uusiopaperia, pesuaineita jne. ja niiden osuus myynnistä on noin viidennes. Kaupat maksavat normaalin arvonlisäveron ja tullimaksuja, jotka nielevät viidenneksen liikevaihdosta. Mahdollisesta voitosta veroa ei makseta, koska se käytetään tuottajakumppanien tukemiseen ja tiedotustoimintaan. Turun Aurinkotehtaalla majaansa pitävä Maailmankauppojen liitto on kauppojen yhteistyöelin ja se on jäsenenä myös NEWS:ssä. Suomen Maailmankaupoilla on runsaat 30 tuottajakumppania Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa. Kaikkiaan suomalaisten ostokset Maailmankaupoista työllistävt noin 1000 ihmistä Etelässä. Suomen Maailmankaupat eroavat muista eurooppalaisista siinä, että Suomessa ei ole maahantuonnista vastaavaa keskusta, vaan maahantuontia harjoittavat useat - tällä hetkellä seitsemän - kaupat itsenäisesti. Toinen erottava tekijä on se, että Suomessa on toteutettu (muiden eurooppalaisten mielestä) hullunrohkeita yrityksiä: maailmankauppapurjelaiva Estelle ja Tansanian kahvinpaahtimoprojekti, joista molemmista enemmän tuonnempana. Kauppoja ylläpitävät aatteelliset, sitoutumattomat yhdistykset, joiden toimintaan kuuluu myös vaikuttaminen Suomen ja EU:n kauppapolitiikkaan tiedottamalla ja kampanjoimalla sekä maailmankauppaan liittyvistä kysymyksistä tiedottaminen suurelle yleisölle. Yhdistykset ovat olleet mm. mukana NEWS:in euroopanlaajuisissa kampanjoissa ja kansalaisjärjestöjen WTO-kampanjoissa. Maailmankauppojen liitto julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Maailmankauppalehteä, kampanjamateriaalia ja kirjoja. EstelleEstelle on suomalaisen maailmankauppaliikkeen lippulaiva - kirjaimellisesti. Se on kolmimastoinen valtamerikelpoinen purjelaiva. Pituutta laivalla on 53 metriä, purjepinta-alaa 645 neliömetriä ja lastia siihen mahtuu 220 tonnia. Estelle syntyi hullunrohkeasta ideasta alkaa kuljettaa reilun kaupan tuotteita tuulivoiman avulla Afrikasta Suomeen. Viidentoista vuoden työn jälkeen ideasta on tulossa todellisuutta. Vanhasta hiekankuljetusaluksesta talkoovoimin kunnostettu laiva valmistui vuonna 1996 ja sen jälkeen on jo koluttu Itämeren sekä Saksan ja Hollannin satamia. Valtamerikatsastus toteutui kesäkuussa 1999. Keväällä vuonna 2000 on tarkoitus purjehtia Välimerelle ja rantautua sekä Euroopan että Afrikan satamiin. Ohjelmassa on tiedotustoimintaa, miehistön koulutusta ja rahdin kuljetusta. Tulevaisuudessa päämääränä on suunnata muutama tuhat kilometriä etelämmäs menolastina mm. kunnostettuja polkupyöriä, ompelukoneita ja vaatteita ja paluulastina kahvia ja muita reilun kaupan tuotteita. Suomalaisten tuottajakumppanit EtelässäSuomen kuten muidenkin Euroopan maiden tuottajakumppanit Etelässä ovat useimmiten osuuskuntia ja varsinkin Aasiassa useimmiten pääosa työntekijöistä on naisia. Useimmiten ne ovat myös yhteiskuntansa muutosvoimia, joiden päämääriin kuuluvat mm. kaikkein huonoimmassa asemassa olevien, naisten, vammaisten ja sairaiden aseman parantaminen, taistelu eriarvoisuutta vastaan, alkuperäiskansojen aseman parantaminen ja kulttuurin säilyttäminen ja ympäristökysymykset. Useimpien periaatteena on myös tuottaa sekä kotimaan markkinoille että vientiin Maailmankaupoille. Seuraavassa esitellään neljä erilaista tuottajakumppania. Aj Quen, GuatemalaTurun Maailmankaupan tuottajakumppani Aj Quen on vuonna 1981 perustettu katto-osuuskunta, johon kuuluu 30 itsenäistä tuottajaryhmää. Kaikkiaan ryhmissä työskentelee yli tuhat työntekijää ja heistä 96 prosenttia on naisia. Aj Quenin tavoitteita ovat intiaanien perinteisen käsityöperinteen säilyttäminen ja tunnetuksi tekeminen, tiedon levittäminen sekä käsityöläisten ja erityisesti naisten elinolosuhteiden parantaminen. Aj Quen tukee jäsenryhmiään tuotannossa, myynnissä, markkinoinnissa ja koulutuksessa. Lisäksi ryhmillä on omia terveydenhoitoon, lukutaitoon ja ravitsemukseen liittyviä ohjelmiaan. Aj Quenin tuotevalikoimaan kuuluu satoja erilaisia perinteisillä menetelmillä tehtyjä etnokäsitöitä: laukkuja, kankaita, vaatteita, kuvakudoksia jne. Ryhmät käyttävät paikallisia materiaaleja ja usein tuotteet tehdään langasta asti valmiiksi ryhmän toimesta. Aj Quen myy tuotteitaan useille Maailmankaupoille Euroopassa ja USA:ssa sekä myös paikallisille markkinoille. Dezign Oy, ZimbabveRuohonjuuren kauppakumppani, vuonna 1987 perustettu Dezign on esimerkki sosiaaliset, ekologiset ja kaupalliset päämäärät yhdistävästä yrityksestä. Sen perustivat kaksi Etelä-Afrikan apartheid-hallintoa paennutta ihmistä. Yrityksen politiikkana on alusta asti ollut työntekijöiden ja johdon eron kaventaminen ja täysin demokraattisen työyhteisön luominen. Tämä politiikka johti siihen, että tänä vuonna yritys siirtyi kokonaan sen 150 työntekijän omistukseen. Yritys on erikoistunut kankaanpainantaan, erityisesti t-paitoihin. Paidoissa käytetään paikallisesti viljeltyä ekopuuvillaa ja painatuksessa käytetään ekologisia, myrkyttömiä värejä. Paitojen kuvat ovat paikallisten taiteilijoiden tekemiä ja he saavat tekijänoikeuskorvauksen työstään. Myös yrityksen toisen päätuotteen, postikorttien kuvat ovat paikallisten taiteilijoiden käsialaa. Bethany Colony, IntiaOulun Juuttiputiikin tuottajakumppani, Bethany Colony valmistaa mm. erittäin suosittuja ja kestäväksi todettuja raidallisia selkäreppuja sekä olkalaukkuja, vauvankantoliinoja ja passipusseja. Bethany on leprasairaille perustettu kyläyhteisö, jonka osana toimiva käsityöosasto työllistää noin 200 ihmistä. Lisäksi kylässä toimii klinikka ja vuodeosasto, muovinpuristamo, kauppapuutarha ja koulu. Kylässä on myös Bethanyn antamien pienien lainojen avulla perustettuja pienyrityksiä: kauppa, kioskeja, polkupyöräkorjaamo jne. Lepra on yleisesti kammoksuttu sairaus ja leprapotilaisiin suhtaudutaan hyljeksien. Intiassa he joutuvat usein kerjäämään elantonsa. Bethany tarjoaa leprasairaille paitsi työn ja elannon, myös ihmisarvoisen elämän. Käsityöosastolla työntekijät ovat pääasiassa naisia. Kukin tekee töitä oman terveydentilansa mukaan ja kaikilla on sama palkka, vaikka sairaimpien työtahti on hitaampi kuin muiden. Päätöksenteko tapahtuu työntekijöiden viikoittaisissa kokouksissa. Tuotteet menevät pääasiassa Euroopan Maailmankaupoille, mutta myös kotimaan markkinointiin ollaan nyt panostamassa. Tansanian kahvinpaahtimoprojektiVuosikymmenen alussa Tampereen kehitysmaakauppa osti Espanjasta käytetyn kahvinpaahtolinjan, joka kunnostettiin Suomessa ja toimitettiin Tansaniaan. Myöhemmin toimitettiin myös suodatinkahvin pakkauslinja sekä teenpussituskone. Parin vuoden ajan suomalaiset ovat ainoina eurooppalaisina voineet nauttia kehitysmaassa loppuun asti jalostettua reilun kaupan kahvia. Paahtimo toimitettiin valtioenemmistöiselle Tanzania Tea Blenders Ltd:lle, jolta Tampereen Kehitysmaakauppa on ostanut Africafe -pikakahvia ja mm. Kilimanjaro teetä jo vuodesta 1985. Länsimaiden hallitukset ovat painostaneet Tansaniaa yksityistämään TTB:n. Tämän takia paahtimo on suojattu siten, että mahdollinen yksityistäminen ei vaikuta siihen. Paahtimon käyttämä raaka-kahvi ostetaan kahdelta kahvin pienviljelijöiden osuuskunnalta. Jo vuonna 1924 perustettu K.N.C.U. on Afrikan vanhin osuuskunta. Osuuskunnan 135 000 jäsentä kuuluvat pääasiassa Kilimanjaro vuoren alueella asuvaan chagga -alkuperäiskansaan. Osuuskunnan johto valitaan yleisillä vaaleilla. K.C.U. -osuuskuntaan kuuluu 25 000 pienviljelijää, jotka asuvat Victoria-järven länsirannalla. Osuuskunnalla on oma koulutusrahasto, joka ylläpitää kolmea yläasteen koulua alueellaan ja lisäksi tukee muita, valtiollisia kouluja. Tansania tuottaa vuodessa noin 50 miljoonaa kiloa kahvia, lähes tarkkaan yhtä paljon kuin suomalaiset kuluttavat. Kahvia viljellään lähes pelkästään pienillä perheviljelmillä, joita on 400 000. Maa saa vientituloistaan maailmanmarkkinahinnoista riippuen 20-40 prosenttia kahvista. Vain pari prosenttia kahvista myös paahdetaan Tansaniassa. Tampereen kehitysmaakaupan toimittama paahtimo kaksinkertaisti maan paahtimokapasiteetin. Maailmankauppojen liitto ryKirkkotie 6-10 MaailmankaupatSateenkaari Karibu Yhdistykset, joilla ei ole liiketilaa:Afrikan Tähti ry Hyvinkään kehitysmaayhdistys [Edellinen sivu: Lähdeluettelo] [Takaisin sisällysluetteloon] [Seuraava sivu: Aktivoidu]
Sivut päivitetty 29.1.1999. |