|
Olli Tammilehto:
Yhden taalan
kysymys – globalisaatio ja köyhyyskiista
ISBN: 952-471-221-0
nid.,136 s.
Hinta:
22.00 e / Rauhanpuolustajista hintaan 19 e + postimaksu
Onko globalisaatio neutraali taloudellinen
ilmiö, joka voi haluttaessa hyödyttää
kaikkia? Vai ollaanko ennemminkin tekemisissä valloituksen
kaltaisen poliittisen prosessin kanssa, joka ominaisluonteensa
takia hyödyttää vain harvoja?
Olli Tammilehto valottaa globalisaatiokeskustelun
keskeisimpiä kysymyksiä laajan ja monipuolisen lähdeaineiston
pohjalta. Hän on tehnyt ulkoministeriön rahoittamaa
tutkimustaan Suomen lisäksi Intiassa. Keskiössä
on globalisaation vaikutus köyhyyteen. Tulo- ja kulutusköyhyyden
lisäksi Tammilehto käsittelee köyhyyden muita
ulottuvuuksia: heikkoa terveyttä, vallan puutetta, turvattomuutta
ja haavoittuvuutta sekä sosiokulttuurista köyhyyttä.
Kirja sisältää myös historiallisen katsauksen
köyhyyden, rikkauden ja vallan suhteisiin ja pyrkii näin
ymmärtämään niiden keskinäistä
yhteyttä nykypäivän maailmassa.
Olli Tammilehto on vapaa tutkija ja kirjoittaja.
Häneltä on aiemmin ilmestynyt muun muassa Maailman
tilan kootut selitykset (Like, 1998).
Tammilehdon teoksesta Maailman tilan kootut
selitykset (Like 1998) kirjoitettua:
"Niin hyvä ja kaikessa ajankohtaisuudessaan
niin ajaton kirja, että sen arvo ei hetkessä katoa."
– Helsingin Sanomat
"Harvoin törmää kirjaan,
josta ei ole oikeastaan mitään pahaa sanottavaa.
– – Tällaista tarkastelua on suomeksi kaivattu,
ja kirja on kansainvälisestikin vahva kannanotto."
– Niin & Näin
***
Suurin osa ponnisteluista, joiden julkilausuttu
tarkoitus on köyhyyden vähentäminen tai "poisjuuriminen",
keskittyy köyhien tulojen nostamiseen. Edellä esitetyn
valossa tämä on monella tavoin ongelmallista. Ensinnäkin,
kun tulojen nostaminen tapahtuu osana taloudellisen kasvun,
yhteiskunnan modernisoinnin ja globalisoinnin merkitsemiä
suuria rakenteellisia muutoksia, ihmisten elämiseen tarvitseva
rahamäärä kasvaa. Vaikka köyhien tulot
selvästi kasvaisivat, he eivät usein pysty niillä
enää pitämään nälkää
loitolla.
Toiseksi on olennaista tarkastella, mitä
tapahtuu samanaikaisesti köyhyyden muille ulottuvuuksille.
Tulojen nousu voi olla seurausta siitä, että työskennellään
”vapaalla” talousvyöhykkeellä epäinhimillisissä
ja erittäin vaarallisissa olosuhteissa. Tämä
merkitsee köyhyyden kasvua sekä terveys- että
valtaulottuvuudella. Koska tämän talousmullistuksen
seurauksena köyhän toimeentulo on entistä enemmän
riippuvainen tehtaan johtajan, ylikansallisen yhtiön
ja maailmanlaajuisen talousjärjestelmän oikuista,
köyhyys kasvaa myös turvallisuusulottuvuudella.
Globaalin kulutuskulttuurin yksilökeskeinen
henki, paikallisen tiedon ja paikallisten elinkeinojen merkitystä
vähentävät rakennemuutokset sekä työssäkäynti
kaukana kotoa johtavat paikallisyhteisöjen rapautumiseen.
Menetystä yritetään paikata suuren kaupungin,
kansallisvaltion tai globaalin kulttuurin tarjoamilla kuvitteellisilla
yhteisöillä. Näissä ihmismielen luomuksissa
köyhä on väistämättä vielä
enemmän syrjäytynyt kuin kylissä tai vakiintuneissa
kaupunginosayhteisöissä.
|