Auschwitz – lyhyt historia
Teos esittää tiiviisti, kiihkottomasti ja vakuuttavasti, kuinka Auschwitz kasvoi ja muuttui kokonaiseksi kauhujen kaupungiksi, kuinka murhakoneiston hoitajat ja uhrit päätyivät Puolan maaperälle 1940-luvulla – ja kuinka tämän kaiken sallittiin tapahtua.
Darfur – pitkän sodan lyhyt historia
Darfurin sodan taustoja ei ole juurikaan aiemmin selvitetty. Kirja valottaa pahamaineisen janjawiid-järjestön syntyä, olemusta ja ideologiaa, porautuu kahden kapinallisryhmän – Sudanin vapautusarmeijan ja islamistisemman Oikeus ja tasa-arvo -liikkeen – käynnistämään kapinaan.
Hakoah – tähdet paossa
Teos kertoo 1900-luvun alkupuolen yhdestä menestyneimmistä eurooppalaisista jalkapallopalloseuroista, Hakoah Wienistä. Joukkue koostui juutalaisista pelaajista ja esimerkiksi vuonna 1925 se voitti Itävallan mestaruuden.
Keisari
Keisari on yksi Ryszard Kapuscinskin (s. 1932) pääteoksista ja myös yksi eniten käännettyjä puolalaisia kirjoja. Kapuscinski rakentaa tarkan kuvan itsevaltaisen Haile Selassien hovista ja sen elämästä – ilmiantojärjestelmästä, valtataistelusta, korruptiosta ja henkilöpalvonnasta.
Kirje presidentille
Mihail Berg syntyi kasvoi Leningradissa samoilla rikollisilla työläiskaduilla Taurian puiston tienoilla kuin presidentti Putin. Kun Berg omistautui 70-luvulla maanalaiselle kirjallisuudelle, Putin lähti KGB:hen.
Toisinajattelija-kirjailija ja salaisen poliisin upseeri kokivat saman ajan hengen: täydellisen kyynisyyden ja ideologian kuoleman.
Kylmä sota ja terrorin juuret
Mistä nykyterroristit ammentavat oppinsa? Onko lännen ja islamilaisen maailman suhteessa todella kyse kultuurien yhteentörmäyksestä?
Neuvostoliiton vuosisata
Neuvostoliittoa ei enää ole olemassa, mutta sen historia ja jäljet nykyisyydessä ovat edelleen varsin tärkeitä.
Sähköpostia Sambiasta
... on hämmentynyt, ärsyyntynyt ja iloinen ajankuva kulttuurituotannon opiskelijan ensimmäisestä matkasta Afrikkaan.
Turkki, kurdit ja EU
Kerim Yildiz esittelee nykytilanteen taustat ja perehdyttää lukijan lukuisiin aiheisiin, kuten poliittisiin, sivistyksellisiin ja kansalaisoikeuksiin, vähemmistöjen oikeuksiin, pakkosiirtoihin ja kansainvälisen yhteisön velvollisuuksiin Turkkia kohtaan.
|
|
|
|
|
Mahmood Mamdani:
Kylmä sota ja terrorin juuret
(Alkuteos: Good Muslim, Bad Muslim. America, the Cold War and the Roots of Terror)
Suomentanut Petri Stenman
ISBN: 952-471-726-3, nid., 307 s.
Hinta Rauhanpuolustajista 25 euroa + postikulut
(ovh. 27 euroa)
Mistä nykyterroristit ammentavat oppinsa? Onko lännen ja islamilaisen maailman suhteessa todella kyse kultuurien yhteentörmäyksestä?
Mamdani avaa kirjassaan tuoreen näkökulman moniin tämänkaltaisiin kysymyksiin. Hän nostaa esiin kolonialismin perinnön ja kylmän sodan vaikutukset nykytilanteeseen. Moni kulttuuriseksi luultu tilanne paljastuu poliittiseksi – ja moni terroristiliike Yhdysvaltojen entiseksi liittolaiseksi taisteluissa, joita on käyty laillisia hallituksia vastaan niin eteläisessä Afrikassa, Etelä-Amerikassa kuin Lähi-Idässäkin.
Viimeksi Yhdysvaltain monenkeskinen näännytyssota käytiin 1990-luvun Irakissa: YK:n talouspakotteet tappoivat liki puoli miljoonaa ihmistä.
Muslimien ja kolmannen maailman asenne lännen isovelimäiseen sanelupolitiikkaan tuntuu tämän kirjan jälkeen aiempaa perustellummalta.
Ugandassa varttunut Mahmood Mamdani on Columbian yliopiston professori ja Afrikan-tutkimuksen laitoksen johtaja. Hän on kirjoittanut useita kirjoja, joista edellinen, When Victims Become Killers, käsitteli Ruandan kansamurhaa.
”Mamdani paljastaa ne valheet, stereotypiat ja laiskat yleistykset, joille Yhdysvaltojen politiikka muslimimaailmaa kohtaan perustuu.” – J. M. Coetzee
***
Tekstinäyte
Yhdysvallat vaikutti syyskuun 11. päivän jälkeen muistinmenetyksen kärsineeltä suurvallalta. Tapauksen mullistavan merkityksen tunnustaminen ei saisi merkitä sen irrottamista historiallisesta ja poliittisesta yhteydestään. Valitettavasti virallinen Amerikka on rohkaissut juuri tätä asennetta.Viitattuaan varomattomasti ”ristiretkeen” presidentti Bush jatkoi erottelenalla ”hyvät” muslimit ja ”pahoista”. Näin nähtynä terrorismista vastasivat selkeästi pahat muslimit. Samalla presidentti näytti vakuuttelevan, että hyvät muslimit haluavat puhdistaa nimensä ja omatuntonsa sanoutumalla irti hirvittävästä rikoksesta ja epäilemättä tukevat ”meitä” sodassa ”heitä” vastaan. Mutta näin ei kyetty kätkemään tämän diskurssin keskeistä sanomaa: muslimin oletetaan olevan paha, ellei häntä todisteta hyväksi. Nyt kaikkien muslimien oli todistettava luotettavuutensa liittymällä sotaan pahoja muslimeja vastaan.
Maailmasta ei hevin löydy pahoista selkeästi erottuvia hyviä muslimeja, minkä myötä olisi helppo hyväksyä ensin mainitut ja hylätä jälkimmäiset; eiväthän hyvät kristityt tai juutalaisetkaan eroa vaivatta pahoista. Uskomalla moisten kategorioiden olemassaoloon kieltäydytään käsittelemästä ihmisten kyvyttömyyttä tehdä poliittista analyysia omasta ajastaan.
|
| |
|
|
