Hanna Nikkanen: Viaton imperiumi – Kolme kertomusta suomalaisesta yritysvastuusta

ISBN: 978-952-01-0514-3
Nid.
Rauhanpuolustajien hinta 26 euroa + postituskulut


Suomen talouden perusta on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä rajusti. Olemme yksi maailman vauraimmista maista, ja meidän nokiamme, botniamme ja outokumpumme toimivat kaikkialla maailmassa. Vaurautemme nojaa Etelän raaka-aineisiin ja kasvaviin markkinoihin. Yrityksemme toimivat samassa ristipaineessa kuin muutkin kansainväliset suuryhtiöt: voittoja ja markkinaosuuksia pitää kasvattaa samalla, kun kuluttajille halutaan viestiä vastuunkannosta ja eettisyydestä.

Kun suomalaistaustaiset jättiyritykset perustavat plantaaseja Kiinaan, rakentavat televerkkoja Lähi-itään tai kaivavat kobolttia Kongon tantereesta, ne vaikuttavat lukemattomien paikallisten ihmisten kohtaloihin. Päätökset kaupoista tehdään täällä vauraassa pohjoisessa, ja täällä myös esitetään anteeksipyynnöt, kun jossakin on mokattu.

Kirja purkaa yritysvastuun käsitettä konkreettisesti, esimerkkien avulla. Teoksessa on kolme osaa:

1. Kuparin ja koboltin tarina. Suomi Kongon kaivoksissa.
Suomalaisseikkailijat perustivat Kongon Katangan ensimmäiset kuparikaivokset 1900-luvun alussa. Nyt Nokia louhii sieltä halpoja mineraaleja puhelimiinsa - eikä sisällytä kaivostoimintaa yritysvastuuraportteihinsa. Yli sata vuotta yhteistä taivalta – pärjäisikö kännykkämaa ilman Kongoaan?

2. Mullah ja mobiilinetti. IT-Suomen viestintävienti vapauttaa ja vangitsee.
Kesällä 2009 viranomaiset tukahduttivat vaalimielenosoitukset verisesti Iranissa. Tästä seurasi kohu televalvonnasta: toimiko Nokia Siemens Networks eettisesti rakentaessaan Iraniin GSM-verkon, joka vauhditti maan viestintävallankumousta, vai epäeettisesti liittäessään verkkoon salakuuntelujärjestelmän? Voidaanko yritykseltä vaatia oma-aloitteista kauppasaartoa? Millaisia lakeja ja standardeja ajaisi avoimuutta ja vapaata tiedonkulkua korostava IT-Suomi?

3. Eukalyptus ja konsultti. Suomi, metsäteollisuuden suurvalta.
Jos uutiskuvissa liekehtii Suomen lippu, kyse on luultavasti metsäkonfliktista. Kiistat Brasiliassa, Uruguayssa, Indonesiassa ja Kiinassa ovat herätelleet suomalaisia huomaamaan, miten nopeasti metsäjättimme valloittavat maailmaa. Skandaalien myötä yritykset ovat paisuttaneet PR-osastojaan. Millaista vuoropuhelua valtio-omistaja, suomalainen media, suomalaiset kuluttajat ja äänestäjät ja metsäjätti käyvät, kun plantaasilta kuuluu kohu-uutisia?