EU-seminaari – uusi perustuslaki, kuka sitä tarvitsee?

Kansanedustaja Arja Alho, Hans Lindqvist, Ruotsin kansanäänestysliike
Teemavetäjä Lea Launokari, sihteeri Jussi Lilja

Hans Lindqvist muistutti niistä suurista lupauksista, joita kyllä-puoli sekä Ruotsissa että Suomessa antoi kansanäänestyskampanjan aikaan vuonna 1994. Carl Bildt ja Esko Aho lupasivat, että Euroopan unioni on vain pelkkä yhteistyöelin eikä sitä ole tarkoitus kehittää liittovaltioksi. Mikä on tilanne tänään ja mitä perustuslaki tuo tullessaan?

Perustuslain myötä EU:lle tulee presidentti, ulkoministeri, valtiovarainministeri ja itse EU:sta muotoutuu juridinen henkilö, jolla on oikeus solmia esimerkiksi kansainvälisiä sopimuksia jäsentensä puolesta. Lisäksi perustuslain myötä lähes kaikille alueille tulee enemmistöpäätökset. Perustuslaki on kansallisen lainsäädännön yläpuolella ja itse asiassa EU päättää toimivaltansa rajoista. EU-tuomioistuin on muiden yläpuolella. Kaikki tämä merkitsee suurten maiden vallan kasvua, koska äänimäärät noudattavat entistäkin selvemmin väkimäärää.

Vastoin aikaisempia vakuutteluja EU:sta tulee myös puolustusliitto. Uuden perustuslain myötä esimerkiksi Suomen ja Ruotsin puolueettomuudesta ei voida enää puhua. EU:lle on perustettu yhteinen puolustusmateriaalivirasto ja perustuslaki sisältää erilaisia sotilaallisia toimeksiantoja. Perustetaan nopean toiminnan taistelujoukot, joiden käyttöön ei vaadita edes YK:n lupaa. Käytännössä ei ole mahdollista sanoutua irti tästä toiminnasta. Voidaankin perustellusti kysyä, mitä tarkoitetaan sillä, että EU on rauhaa rakentava projekti? Yhtä perustellusti voidaan sanoa sen olevan sotaan varustautuva hanke.

Kansanäänestys Nyt –liike vaatii, että perustuslaista on järjestettävä kansanäänestys. Ruotsissa on päätetty jättää ratkaisu valtiopäiville. Maassa ollaan kuitenkin laajasti sitä mieltä, että kansalle pitäisi saada enemmän päätösvaltaa kuin Euroopan unionille. Nyt noin kymmenen maata on päättänyt järjestää kansanäänestyksen ja ruotsalaiset tulevat kysymään pääministeri Perssonilta, miksi he eivät saa äänestää.

Nyt työskennellään kansanäänestysliikkeen puolesta. Puolueista siihen kuuluvat vasemmistopuolue, vihreät, keskustapuolueen ja demareiden EU-kriitikot sekä lukuisa joukko kansalaisjärjestöjä. Yli 50 % ruotsalaisista vastustaa perustuslakia. Kansanäänestys Nyt -liike aikoo itse julkistaa oman “kansanäänestyspäivänsä” ja käynnistää oman kampanjan. Debattiin pyydetään lisäksi kyllä-puolta mukaan. Tarkoituksena on myös järjestää asiasta nettiäänestys.

Arja Alho aloitti alustuksensa, että hänellä on kolme vahvaa kyllä-sanaa. Kyllä EU:lle, kyllä perustuslaille ja vahva kyllä kansanäänestykselle. Arja Alho vertasi EU:ta pohjoisamerikkalaiseen Nafta-sopimukseen ja totesi EU-sopimuksen voittavan tämän vertailun. Hän totesi, että kautta aikain on pyritty poistamaan erilaisia kaupan esteitä ja että vaihtoehtona sille on ollut eriasteinen protektionismi. Hänen mielestään Nafta-sopimus on selvemmin vain tavaroiden ja palveluiden kaupan vapauteen perustuva, kun taas EU sisältää joukon sosiaalisia ja demokraattisia elementtejä. On ollut tärkeää, että EU on laajentunut ja syventynyt. Tosin on myönnettävä, että nyt EU:n tulevaisuus näyttää epäselvältä ja hämärältä. Uusi laajentumisprosessi voi olla varsin ongelmallinen. Perustuslain valmistelussa oli Alhon mielestä kuitenkin tärkeää, että prosessi oli avoin ja sen valmisteluun osallistui laaja joukko erilaisia tahoja. Hänen mielestään Suomessa oli ongelmana se, että perustuslain totetumiseen ei uskottu ja prosessi yllätti poliittiset päättäjät samoin kuin EMU:n yhteydessä. Perustuslaki sisältää monia hyviä asioita, mutta toisaalta kysymys tietysti on myös siitä, miten eri määräyksiä tulkitaan.

Meidän perustuslakimme tuntee kansanäänestyksen. Se tehtiin mahdolliseksi perustuslain uudistuksen yhteydessä ja tilanteessa, jossa ihmisten äänestysaktiivisuus oli vaali vaalin jälkeen laskenut. Kansanäänestyksen ajateltiin lisäävän ihmisten kiinnostusta. Se on tähän tarkoitukseen oikea instrumentti. Perustuslaki on ehdottomasti kansanäänestys -kysymys! EU on muuttunut siitä, kun siihen liityttiin. Nyt tavallaan puhdistetaan pöytä ja jatketaan eteenpäin.

Joka tapauksessa perustuslakia on muutettava, koska se ei tunnista EU:ta juuri mitenkään. Muutoksen kohteeksi asettuu myös kysymys oikeuslaitoksesta sekä presidentin vallan suhteesta EU:hun. Syksyllä julkistettua aloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä ei ole vielä jätetty ja se onkin tarkoitus saattaa eduskunnan käsittelyyn kevätkaudella. Mahdollinen äänestysajankohta voisi olla kesä 2006, mutta se ei ole kynnyskysymys. Mukana aloitteessa ovat Vasemmistoliitto, vihreät, kristillisdemokraatit, perustuslailliset sekä muutama demari ja keskustalainen. Kyseessä on suomalaisen demokratian testi! Kansanäänestys saattaa sisältää häviämisen riskin, mutta se on otettava!

Alustusten jälkeen käytiin monipuolinen ja vilkas keskustelu, jossa kysymyksien myötä tarkennettiin ja täsmennettiin esiin tulleita asioita. Kysymykset koskettelivat militarisointia, kehitysyhteistyötä ja yleensä EU:n harjoittamaa politiikkaa sekä suomalaisen poliittisen eliitin ja valtion johdon toimintaa. Todettiin, että Suomessa on myös käynnissä vaatimusliike ja nimien keräys kansanäänestyksen järjestämiseksi.