EU-seminaari, harmaa talous, halpatyövoima, kuinka ay-liike vastaa ongelmiin?

Matti Harjuniemi, Rakennusliiton puheenjohtaja
Miten Viro vastaa haasteeseen, Mati Ilisson, Viro
Teemavetäjä Heikki Moilanen

Harmaalla taloudella tarkoitetaan toimintaa, josta ei ole suoritettu lakisääteisiä veroja ja maksuja sen johdosta, että toiminta tapahtuu viranomaisilta salassa tai siitä on annettu väärää tai puutteellista tietoa.
Suomessa harmaa talous pyörittää miljardeja euroja ja aiheuttaa vuosittain suomalaiselle yhteiskunnalle suuria menetyksiä. Joidenkin arvioiden mukaan harmaa talous pyörittää maailmalla vuosittain jopa kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin Yhdysvaltojen kansantalous tuottaa, siis valtavat 20 000 miljardia dollaria.

Osa harmaan talouden yrityksistä käyttää esim. virolaista työvoimaa. Toisaalta on vierastyövoimaa käyttäviä yrittäjiä, joiden kaikki asiat ovat kunnossa ja yrityksiä, jotka ovat puhtaasti kotimaisia mutta välttelevät viranomaismaksuja.

Rakennusala on edelleen yksi harmaan talouden suurimmista alueista. Pääkaupunkiseudulla omakotitalotuotanto on siirtynyt harmaan talouden puolelle, etenkin pientalomarkkinoiden osalta. Tämä nostattaa myös esille turvallisuuspuolen ja kysymyksen, kuinka voidaan taata laadukas rakentaminen.

Harmaassa taloudessa on myöskin sosiaalinen ongelma, koska varsinkin kehitysvaiden ihmiset ovat joutuneet sopeutuksen ja rakennemuutoksen tielle. Ihmiset tarvitsevat leipää suuhunsa ja haluavat tehdä töitä. Usein harmaan talouden puolella toimiminen on ainoa mahdollisuus näille ihmisille pärjätä yhteiskunnassa.

Harjuniemen mukaan toiminnan painopistettä täytyy siirtää ihmisille tärkeisiin asioihin. Koska taustalla on ihmisten aito hätä, ay-liikkeen keskeinen tavoite on voittaa puolelleen pelokkaat ja epäluuloiset ihmiset ja ottaa heidät mukaan kansalaisyhteiskuntaan, liittoon, työporukkaan ym. Kaikki sellainen toiminta tulee sallia, joka auttaa ihmisiä verkostoitumaan.

Ammattiliiton tulee olla vahva ja siinä täytyy olla voimaa. Kauniilla puheilla ei saada mitään aikaiseksi: “ei oikeutta maassa saa ken ei sitä itse hanki”. Ammattiyhdistysliikkeellä tulee myös olla raaka työtaisteluvalmius.

Virossa harmaasta taloudesta käytetään termiä musta talous. Viron talous on kohonnus viimeisen 4 – 5 vuoden aikana 5 –- 6 % vuodessa. Samanaikaisesti työttömyys vähenee. Vuonna 2000 työttömiä oli 13,6 % ja nyt alle 10 %.

Ilisson esitteli 14.1.2004 Virossa julkaistun tutkimuksen, jossa selvitettiin vuosina 2003 - 2004 ulkomailla työskenneiltä virolaisilta mm. kiinnostusta työskennellä ulkomailla. Tutkimuksen mukaan mielenkiintoisimpina työskentelymaina pidettiin mm. Englantia ja Saksaa. Ilissonin mukaan harmaan talouden kitkemiseksi tarvitaan hyvää yhteistyötä ja verkostoja.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa tulee edelleen jatkaa tehokkaasti. Tämä edellyttää mm. ulkomaalaisten työsuhdevalvontaa, jotta esimerkiksi rakennusalalla ei käytettäisi alipalkattua ulkomaista työvoimaa. Harmaa talous koskee myös siivous- ja telakka-aloja, joilla käytetään ulkomaista työvoimaa ja aliurakoitsijoita. Harmaa talous saadaan myös kuriin kansainvälisellä yhteistyöllä ja kotimaisen valvonnan tehostamisella.

Kansainvälistä yhteistyötä ay-liikkeiden ja yritysten välillä tulisi kehittää. On valvottava pimeää palkanmaksua, verojen kiertämistä ja työehtojen rikkomista. EU-maiden tulisi sopia keskenään menettelystä, jolla veronkierto estetään unionin sisällä.

Harmaan talouden käsitemääritykset ovat monenlaisia, puhutaan pimeästä taloudesta, varjotaloudesta, mustasta taloudesta, talousrikollisuudesta, mutta mikä on kuvallisin ja oikea käsite sanalle harmaa talous.