1. Ihmisoikeudet ja Euroopan unioni

AlustajaVille-Veikko Hirvelä, kansalaisaktivisti, Maan ystävät ry.
Teemavetäjä Juha Kovanen,
sihteeri Leena Brunberg

Ihmisoikeudet EU:n perustuslakiesityksen kannalta

EU:n jäsenyys ei ole tuonut kansalaisille niitä uudistuksia ja oikeuksia, joita valtaosa EU:n kansalaisista olisi odottanut ja joita he pitävät tärkeinä. Perustuslakiluonnoksen lähtökohtana ei ole ihmisoikeuksien toteutuminen käytännössä vaan vapaa kauppa, pääoman täydellinen herruus yhteiskunnassa, palvelujen yksityistäminen, työvoimareservien kasvattaminen sekä palkanalennukset näihin tavoitteisiin sopivien direktiivien ja määräysten kautta.

Miesten ja naisten tasa-arvokysymykset eivät ole toteutuneet kansalaisten toivomalla tavalla. Työn ja perheen yhteensovittamisessa on suuria ongelmia. Lasten päivähoitopaikkojen riittämättömyys ajaa perheen huoltajia takaisin kotiin hellan ääreen. Perustuslaillisissa uudistuksissa ei ole ollut lähtökohtana ihmisen ja ympäristön hyvinvointi vaan ylikansallisten yhtiöiden vapaa liikkuvuus, jatkuva tuloksen kasvu, josta hyödyn kerää pieni eliitti.

Työllisyys

Palveluiden yksityistäminen on lisännyt työttömyyttä ja tuonut monia heikennyksiä työelämään ja julkisiin palveluihin. Epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet huolestuttavissa määrin. Palkka- ja työehtojen huonontuminen on pirstonut ihmisten arjen ja vapaa-ajan. Yhä useammat työntekijät eivät selviydy palkallaan edes perusmenoista vaan joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Liiallinen työaikojen vaihtelu ja ylipitkät työpäivät liian lyhyine lepoaikoineen uuvuttavat työntekijät. Sidonnaisuus työhön on kasvanut sellaiseksi, että työntekijän on aina oltava työyhteisön tavoitettavissa.

Sota

Suomen rauhanturvalakia ollaan muuttamassa. Toteutuessaan tämä muuttaa perinteisen rauhanturvatoiminnan luonteen – enää ei tarvittaisi YK:n päätöstä vaan sallitaan osallistuminen sotatoimiin, jotka perustellaan USA:n ja Euroopan unionin suurvaltojen intressien mukaan.

Valtaosa kansalaisista vastustaa Natoon liittymistä, koska riski joutua sotiin kasvaa. Natoon liittyminen ei myöskään lisää turvallisuutta vaan heikentää sitä, ja mm. terrorismin uhka kasvaa. Lisäksi liittyminen Natoon veisi lisää varoja, jotka voisi käyttää muutoin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Sodan ja rauhan kysymyksissä on noudatettava YK-valtuutuksia ja kansalaisten tahtoa.

EU:n valtaoikeuksien turvaaminen

EU-oikeus asettaa yritysten vapaan kilpailun oikeudet etusijalle ja ihmisoikeuksia tulkitaan tältä pohjalta. EU hämärtää perinteisen oikeuskäsityksen – miksi olemme olemassa ja mikä on oikeusjärjestelmän tehtävä. EU:n perustuslaki ei riitä toteuttamaan niitä ihmisoikeuksia, joita sivistys- ja oikeusvaltiolta odotetaan. Perustuslakiluonnoksen lähtökohtana ei ole ihmisoikeuksien toteutuminen vaan pikemminkin niiden heikentäminen. Se ohittaisi myös kansallisen lainsäädännön, Suomen perustuslaki mukaan luettuna. Jäsenmaiden pitää itse voida päättää ihmisoikeuksiin perustuvista julkisista palveluista, eikä antaa niitä EU:n tai sen tuomioistuimen päätettäväksi. Demokratiassa valta kuuluu kansalle. EU:n perustuslain sisällöstä päättämisen tulisi tapahtua aina kansan tahdosta ja mieluiten kansanäänestyksellä.

Mikä vaihtoehdoksi

EU:n talouspolitiikka on lisännyt ja syventänyt ristiriitaa ihmisen ja luonnon välillä.

Tuotantoteollisuus ja palvelut on järjestettävä niin, että tuotteet ja niiden käyttö parantavat ympäristön tilaa ja ihmisten hyvinvointia.

Lopuksi

Tilaisuudessa tulivat selvästi esille ay-väen paineet lähteä liikkeelle. Ay-liikkeen johto on saatava ajamaan ja puolustamaan työntekijöiden etuja ja oikeuksia. Yritysjohto on laitettava vastuuseen työttömyyden lisääntymisestä, työehtojen heikennyksistä sekä työntekijöiden lisääntyvästä hyväksikäytöstä.