5. Venäjän ay-liikkeen tilanne

Alustaja Tatiana Medvedeva
Teemavetäjä Maarit Elomaa-Solkio,
sihteeri Tanja Pelttari

Tatiana Medvedeva työskentelee Pietarin alueellisen metallityöväenliiton komiteassa. Hän on ammatiltaan juristi ja keskittynyt nimenomaan työoikeuksiin. Metallityöväenliiton lakimiehenä hän on työskennellyt 12 vuotta. Työnsä kautta hän on tutustunut ammattiliittojen toimintaan Ranskassa ja Norjassa. Medvedevalla on myös norjalaisten myöntämä lupa toimia ay-asioiden opettajana ja asiantuntijana. Metallityöväenliitto on Pietarissa yksi voimakkaimpia ammattiliittoja. Jäseniä on yli 500 000. Liitto tekee tiivistä yhteistyötä saksalaisten, ranskalaisten, norjalaisten, suomalaisten ja turkkilaisten ammattiliittojen kanssa.

Ongelmat Venäjällä ovat osittain samanlaisia kuin länsimaissakin. Työelämän pirstoutuminen näkyy suurten tuotantolaitosten jakaantumisena pieniin tuotantolaitoksiin. Yksityistäminen etenee nopeasti ja seurauksena on työntekijöiden määrän väheneminen. Myös ammattiliittojen jäsenmäärä on vähentynyt sen myötä. Neuvostoliiton hajottua Venäjän ay-liikkeen oli mukauduttava nopeassa tahdissa muuttuneeseen tilanteeseen. Ammattiliitot keskittyivät jäsenistölle tarjottaviin palveluihin ja etuihin, nyt huomioidaan erityisesti työntekijöiden oikeuksien ajaminen.

Ongelma-alueena Pietari

Venäjä on suuri maa ja olosuhteet eri puolilla maata ovat erilaiset. Venäjän keskiosissa tehtaiden johtajat ovat samoja kuin Neuvostoliiton aikana ja he ymmärtävät sitä kautta työntekijöiden näkökulman. Ammattiliittoihin on järjestäytynyt 90 prosenttia työntekijöistä ja työehtosopimuksia noudatetaan lähes sataprosenttisesti. Pietarissa kehitys on puolestaan mennyt päinvastaiseen suuntaan ja vaatimukset, tarpeet sekä huolet ovat toisenlaisia. Pietarissa toimii paljon ulkomaisen pääoman hallinnassa olevia yrityksiä. Yritysten johtokunta suhtautuu venäläisiin työntekijöihin aivan kuin he olisivat ulkomaalaisia. Johtokunta pyrkii pitämään palkkatason alhaisena ja työehtosopimuksiin suhtaudutaan kielteisesti. Ammattiliittojen edustajien kanssa ei haluta neuvotella. Joissakin yrityksissä jäsenyys ammattiliitossa on kiellettyä irtisanomisen uhalla.

Pietarissa ammattiliittojen johto on hyvin koulutettua. Mukana on myös juristeja ja johto ymmärtää, että lainsäädännön tunteminen on tärkeää etujen ajamisen osalta. Ongelmana ovat suuret yksiköt, joihin kuuluu useita yrityksiä eri toimialoilta. Niiden johtokuntien jäsenistö ei tunne yksikköön kuuluvia aloja. Heille päätehtävänä on voiton maksimointi, eivät työntekijöiden sosiaaliset edut tai hyvinvointi. Yritysten johto on kuitenkin pikkuhiljaa alkanut ymmärtää ammattiliittojen toimintaa ja yhteistyön tarpeellisuutta. He pyrkivät muun muassa kehittämään sosiaalisia etuja. Ulkomaille tuotteitaan myyvät yritykset pyrkivät noudattamaan tuotteiden kansainvälisiä laatuvaatimuksia, ja samalla myös työntekijöiden sosiaalisiin etuihin kiinnitetään enemmän huomiota. Esimerkkejä on vielä valitettavan vähän, mutta kehitys on joka tapauksessa aluillaan.

Lakko on uusi taisteluase

Ammattiliitot pyrkivät yritysten johdon kanssa yhteistyöhön asioiden ajamisessa. Työntekijöiden ja työnantajien edut ovat usein kuitenkin ristiriidassa keskenään. Yhteinen työtapa on uusi. Tilannetta kuvaa myös se, että viisi vuotta sitten lakko olisi ollut täysin vieras taisteluase.

Tatiana Medvedeva kertoi muutaman esimerkin lakonuhkatilanteista, joissa ammattiliitto on ollut vahvasti mukana. Kemianalan tehtaassa riidan aiheena olivat työehtosopimus ja palkkaus. Ongelmana oli johtajien ja työntekijöiden tietämättömyys oikeusturvasta ja taloudellisesta tilanteesta. Ulkopuolisen keskusteluavun myötä johto ymmärsi työolojen parantamisen olevan myös heidän etunsa. Lakkoa ei syntynyt ja tehtaan johto panosti paljon työolojen parantumiseen. 

Pietarin satamassa on edelleen päällä satamatyöläisten lakko, sillä sopimusta ei ole saatu aikaiseksi. Oikeus päätti lakon olevan lainvastainen, minkä vuoksi ammattiliitto kohtasi suuria vaikeuksia ja joutuu nyt käytännössä aloittamaan alusta taistelun palkkojen nostamiseksi.

Tapausesimerkki Fordin autotehtaalta

Fordin autotehtaalla on uudenlainen ammattijärjestö, joka ymmärtää nykytilanteen ja toimii sen mukaisesti. Myös se taisteli palkkojen korottamisen puolesta. Tehdas on ulkomaisen pääoman omistuksessa. Sen erikoisuutena on työntekijöiden alhainen ikä. Tehtaassa työskentelee runsaasti alle 30-vuotiaita työntekijöitä, joilla on myös korkeampi koulutuspohja. Aikaisemmin 2 000 työntekijästä vain noin 100 oli ammatillisesti järjestäytynyt. Siitä huolimatta ammattiyhdistys oli varsin aktiivinen. Estääkseen sen toiminnan laajenemisen tehtaan johto perusti rinnalle toisen yhdistyksen ammattiliittoon kuulumattomille. Keino ei kuitenkaan tehonnut, ja ammattiyhdistyksellä on tällä hetkellä jo noin 1 000 jäsentä. Lopulta tehtaalla ajauduttiin lakonuhkaan. Lakko oli perusteltu ja tehtaan johto suostui joulukuussa neuvottelemaan ammattiliiton kanssa. Neuvottelut jatkuvat edelleen, mutta ammattiliitto on saanut ajettua noin 50 prosenttia vaatimuksistaan läpi.

Ay-aktiivien toimintaa hankaloitetaan

Yleisöstä kysyttiin, saavatko ne henkilöt toimia rauhassa, jotka agitoivat ihmisiä lakkoon tai ovat muuten mukana ay-toiminnassa. Medvedeva vastasi, että Venäjällä joudutaan osittain toimimaan salaa ja kokoontumaan muualla kuin työpaikoilla. Näin tapahtui esim. Fordin tehtaan tapauksessa, mutta lopulta Medvedeva pääsi tehtaallekin keskustelemaan tilanteesta. Hän kertoi myös, että aktiivisia toimijoita lahjotaan parempien palkkojen avulla lopettamaan toimintansa. Heitä myös irtisanotaan tai toimintaa hankaloitetaan.

Medvedeva kertoi, että Venäjällä on alhainen palkkataso. Ongelimia aiheuttaa myös se, että monissa tehtaissa koneisto on vanhentunutta, jolloin se aiheuttaa paljon työtapaturmia. Nämä kaksi seikkaa ovat ay-liikkeen haaste. Irtisanomistapauksissa esim. ay-liiton komiteoiden lakimiehet haastattelevat työstä irtisanottuja työntekijöitä. Ay-liikkeen toimintaa vaikeuttaa myös se, että yritysten muuttaessa nimeä myös ammattiyhdistyksen tulee muuttaa nimensä ollakseen lainvoimainen. Muutosta jarrutetaan Venäjällä mm. jättämällä allekirjoittamatta tarvittavia asiakirjoja ja hidastamalla rekisteröitymistä.

Venäjän perustuslaissa kielletään syrjiminen ihmisen kuuluessa johonkin järjestöön. Vaikka ihmisillä on oikeus puolustautua oikeuden kautta, oikeustoimet ovat kuitenkin harvinaisia. Lainsäädännössä on oikeudet myös ay-toiminnalle. Yrityksen kieltäessä ammattiyhdistystoiminnan se tapahtuu aina suullisesti, mikä vaikeuttaa todistamista oikeudessa.