Réfugiés - esipuhe

Réfugiés on julkaisu, joka kertoo Suomeen saapuneiden pakolaisten kokemuksista musiikin ja tekstin keinoin. Réfugiés on toteutettu yhteistyössä Suomen Rauhanpuolustajien, Maailman musiikin keskuksen ja Like-kustannuksen kanssa. Julkaisun tavoitteena on suvaitsevaisuuden lisääminen ja pakolaisuuden ymmärtäminen niiden ihmisten kautta, jotka ovat sen kokeneet.
Samalla se on myös kannanotto vastuullisemman ja aktiivisemman
pakolaispolitiiikan puolesta. Réfugiés on Suomen Rauhanpuolustajien projekti osana opetusministeriön rahoittamaa suomalaisten rauhanjärjestöjen yhteistä Pakolaisuus ja aseelliset konfliktit-hanketta.

Levyllä ja teksteissä esiintyvät ihmiset ovat varsin satunnainen otos suomalaisista pakolaisryhmistä. Aloittaessamme hanketta emme olleet tietoisia lopputuloksesta ja kokonaisuudesta. Se on osaltaan tehnyt työskentelyn mielenkiintoiseksi ja haastavaksi. Pääosassa ovat pakolaiset ja heidän tarinansa. Kappaleiden valinnat ovat pitkälti olleet artistien omia päätöksiä. Julkaisussa olemme halunneet laajentaa perinteistä ja virallista pakolaiskäsitettä ja ottaneet mukaan myös kolttasaamelaisten ja evakkojen kokemukset. Haluamme tuoda esille, että pakolaisuus koskettaa maailmassa meitä kaikkia, myös suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa.

Olen pyrkinyt jättämään haastateltavien tarinat mahdollisimman
lähelle puhuttua tekstiä, että niistä välittyisi heidän kokemuksensa. Kertomuksia värittää kertojien henkilöhistoria, kulttuuri ja arvomaailma. Julkaisussa emme halua ottaa kantaa uskonnollisiin tai poliittisiin kysymyksiin, vaikka haastateltavat tarinoissaan näihin asioihin viittaavatkin. Emme myöskään halua hakea aatteista tai uskonnoista syyllisiä konflikteihin. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia julkaisun tekemiseen osallistuneita ihmisiä ja siinä esiintyviä muusikoita. Erityisesti haluan kiittää haastateltavia rohkeudesta ja valmiudesta jakaa kokemuksensa lukijoiden kanssa. Eräs haastateltava totesi, että kaikesta ei ole helppo puhua. Joidenkin taaksejääneiden asioiden esiinkaivaminen ei aina tunnu hyvältä ja vaatii rohkeutta. Mutta toisaalta jos asioista ei puhuta, niin kuinka ihmiset voisivat tietää ja ymmärtää.

Sotaa ja siihen liittyviä julmuuksia on joskus vaikea käsittää. Toivon, että tekstien lukemisen jälkeen lukijan olisi helpompi ymmärtää rauhan ja ihmisten kärsimysten lieventämisen eteen tehtävää työtä.

Antoisia luku- ja kuunteluhetkiä!
Helsingissä 25.11.02 Maisa Kuikka